Pääkirjoitus: Liikkuminen kannattaa aina ja varsinkin lapsena

Suurin osa lapsista liikkuu tutkimusten mukaan riittävästi vielä alakouluikäisinä, mutta sen jälkeen innostus usein hiipuu. Katja Luoma / Arkisto

Opetus- ja kulttuuriministeriö on julkistanut uuden liikkumissuosituksensa lapsille ja varhaisnuorille tuoreimman tutkimustiedon sekä Maailman terveysjärjestön WHO:n osoittaman esimerkin perusteella.

Tästä lähtien 7–17-vuotiaita kannustetaan meilläkin harrastamaan joka päivä vähintään tunnin verran monipuolista liikkumista, jonka tuntomerkit tavallinen arkiliikuntakin täyttää mainiosti. Toki sen lisäksi neuvotaan liikkumaan ainakin kolmesti viikossa siten, että hengästyy kunnolla.

Vastaavasti tulisi välttää runsasta ja pitkäkestoista paikallaan oloa, joka ei tee hyvää vanhemmillekaan. Lasten ruutuaikaa ei silti katsottu enää tarpeelliseksi rajoittaa, koska ruudun äärellä on mahdollista myös liikkua ja oppia asioita.

Aikojen muuttumisesta kertoo, että nykyisenkaltaisille suosituksille olisi tuskin ollut tarvetta vielä muutama vuosikymmen sitten. Omasta tahdostaan runsaasti liikkuvat lapset olivat silloin sääntö eivätkä poikkeus viikon jokaisena päivänä.

Pihapelit ja -leikit ovat jääneet jo aikapäiviä sitten pitkälti historiaan. Liikunta on alkanut kaventua lähinnä niiden lasten yksinoikeudeksi, jotka osallistuvat urheiluseurojen tai muiden harrasteryhmien toimintaan. Omaehtoinen liikkuminen yksin tai ystävien kanssa on yhä harvinaisempaa.

Lasten uusi liikkumissuositus on tunti päivässä – Päijät-Hämeessä lapsia liikuttava Heidi Mälkönen muistuttaa myös arkiliikunnan merkityksestä: "Liikkumattomista lapsista kasvaa kipeitä aikuisia"

Suuntauksen vahvistavat myös tilastot. Enää vain puolet 7–12-vuotiaista ja alle viidennes 13–17-vuotiaista liikkuu terveytensä kannalta riittävästi. Lukemat ovat hälyttäviä, sillä liian vähäinen liikunta lapsuudessa ennustaa usein vaikeuksia fyysisen ja henkisen toimintakyvyn ylläpitämisessä varttuneella iällä, ellei jo aiemmin.

Todellinen romahdus tapahtuu yläkoulussa.

Useimmat vanhemmat ovat havainneet, että pientä lasta voi olla melkein mahdotonta estää liikkumasta. Kouluikään ehdittäessä liikkuminen alkaa vähentyä, ja todellinen romahdus tapahtuu yläkoulussa, jonka päättyessä enää joka kymmenes nuori liikkuu riittävästi.

Säännöllinen liikuntaharrastus pelastaa paljon, mutta sekään ei aina yksin riitä, jos lapsi ei liiku harjoitustensa ulkopuolella tarpeeksi. Sitä paitsi Suomessa lapset luopuvat harrastuksistaan eurooppalaisen mittapuun mukaan poikkeuksellisen varhain, monet jo alun toisella kymmenellä.

Korona-aika ei vielä näy tutkimustiedossa, mutta pelättävissä on, että sen vaikutukset tulevat olemaan synkät. Rajoitukset ovat keskeyttäneet monet liikuntaharrastukset eikä niitä ole helppo aloittaa uudelleen, jos tauko venyy pitkäksi. Siksi on tärkeää, että rajoituksia purettaessa lasten ja nuorten harrastukset ovat tärkeysjärjestyksessä kärkipäässä.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.