Nuorten liikkumismäärät romahtavat yläkoulun aikana – "Tämä on poikkeuksellista Euroopan tasolla, että suomalaiset lapset luopuvat harrastuksistaan"

Aktiivisesti urheilevillakaan liikkumissuositus ei välttämättä täyty, jos arkiliikunta puuttuu. Markku Ulander / LEHTIKUVA

Ilkka Hemmilä / STT

Uusittu liikkumissuositus koululaisille korostaa arkiliikunnan merkitystä.

Lapsille ja nuorille suositellaan vähintään tunti päivässä monipuolista, reipasta ja rasittavaa liikkumista. Lisäksi runsasta ja pitkäkestoista paikallaan oloa tulisi välttää.

– Kun keskimäärin tunti päivässä täyttyy, kehossa tapahtuu terveydelle ja oppimisille hyödyllisiä asioita enemmän kuin jos liikkumisen määrä jää sen alle, sanoo suosituksen valmisteluun osallistunut apulaisprofessori Arja Sääkslahti Jyväskylän yliopistosta.

Sääkslahti huomauttaa, että vaikka lapsi tai nuori urheilisi aktiivisesti kolme kertaa viikossa, liikkumissuositus ei välttämättä täyty, jos arkiliikunta puuttuu.

– Kaikki arkipäiväinen liikkuminen polkupyörällä tai kävellen, rappusten nouseminen ja tavaroiden kantaminen on sellaista liikkumista, mikä on terveydelle ja hyvinvoinnille hyväksi, Sääkslahti sanoo.

Hän myös korostaa, että tunnin rajapyykki kuvaa keskiarvoa.

– Nykyään ymmärretään, että urheileva lapsi, joka saa raskasta liikuntaa monena päivänä viikossa, tarvitsee myös lepopäivän.

Digitalisaatio vaikutti osin suosituksen p äivitykseen

Suosituksen päivityksen taustalla on Sääkslahden mukaan Maailman terveysjärjestö WHO:n yhteenveto laajoista kokoomatutkimuksista viime vuodelta. Aiemmin lapsille ja nuorille suositeltiin iästä riippuen 1–2 tuntia liikuntaa päivässä.

Uusien tutkimusten ohella suosituksen päivitykselle on tarvetta myös siksi, että elämäntyyli on länsimaissa muuttunut.

Lasten ja nuorten aiempi liikkumissuositus on vuodelta 2008. Apple oli julkaissut mullistavan älypuhelimensa Iphonen edeltävänä vuonna, jolloin myös Facebook oli saapunut Suomeen. Instagramin avautuminen häämötti vielä parin vuoden päässä. Digitalisaation myötä elämää eletään entistä enemmän ruutuajan äärellä.

Aiemmassa suosituksessa television katselu ja älylaitteiden käyttö haluttiin rajata kahteen tuntiin päivässä, mutta uuteen suositukseen ei kuitenkaan kuulu vastaavaa linjausta.

– Aiemmin ruutuajan tutkimus oli keskittynyt viihdekäyttöön, ja sitä on haluttu rajoittaa. Nyt rajanveto on vaikeampaa, kun on paljon liikuttavia pelejä, mutta toisaalta oppimista tapahtuu ruudun ääressä istuen, Sääkslahti sanoo.

Ymmärrys paikallaan olon haitoista on kuitenkin lisääntynyt. Lyhytkin tauko parantaa aivojen virkeyttä, tehostaa oppimista ja parantaa keskittymiskykyä.

– Opettajat ovat ymmärtäneet, että kun istumisia tauotetaan, se näkyy parantuneina tuloksina ja oppimisen ilmapiirinä.

Istuminen lisääntyy koulun edetessä

Suositusten laatimisessa on otettu huomioon myös tuore suomalainen tutkimus. Sen perusteella tiedetään, että lasten ja nuorten istuminen ja makaaminen yleistyvät kouluvuosien edetessä.

Liikemittarien kanssa vuonna 2018 tehdyn tutkimuksen mukaan peruskoulun alkaessa lapsista liikkuu riittävästi 70 prosentin selvä enemmistö. Osuus laskee vauhdilla iän kertyessä, kunnes yläkoulun loppuessa tavoitteen saavuttaa enää joka kymmenes nuori.

– Ne ovat karuja lukemia, Sääkslahti toteaa.

Muutokseen on hänen mukaansa monia syitä.

Esimerkiksi koulupäivän piteneminen lisää istumista. Siirtyminen yläkouluun tai toiselle asteelle voi puolestaan lisätä koulumatkaa, jolloin kävely tai pyöräily vaihtuu julkisten kulkuneuvojen tai mopojen käyttöön. Nuoruuden arki myös korvaa lasten leikit.

– Muutos on osin luonnollista, mutta me yhteiskuntana myös paljon edellytämme istumista, Sääkslahti pohtii.

Harrastusten jättö poikkeuksellisella tasolla

Laskevat liikuntamäärät näkyvät myös seuraharrastuksissa. Sääkslahden mukaan seuroihin hakeudutaan kaiken aikaa varhaisemmassa iässä, jopa ennen koulua.

– Eniten harrastetaan 11-vuotiaana, mutta sen jälkeen alkaa romahdus. Tämä on poikkeuksellista Euroopan tasolla, että suomalaiset lapset todella paljon luopuvat harrastuksistaan.

Luopumiseen johtaa apulaisprofessorin mukaan se, että tässä kohdassa monissa seuroissa aletaan tavoitella entistä selkeämmin menestystä, mikä näkyy lisääntyvissä harjoituksissa ja nousevissa maksuissa.

Tämä etäännyttää lapsia ja nuoria, jolla ei ole kiinnostusta kilpaurheiluun tai varaa nouseviin kustannuksiin.

Uusi suositus julkaistaan osana opetus- ja kulttuuriministeriön raporttia, joka sisältää suosituksia perheille, kouluille, kunnille, harrastusten järjestäjille ja valtionhallinnolle liikkumisen tukemiseksi.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut