Kiovalaiset elävät jatkuvan paineen alla – "Valmistautukaa, Suomen kansa, sillä saatatte olla seuraavia"

Ukrainan pääkaupunki Kiova elää nyt Venäjän ympärivuorokautisen painostuksen alla. Päivää ilman ilmahälytystä ei ole nähty kuukausiin, ja Venäjän taivaalla kiitävät suihkumoottoridroonit sekä ballistiset ohjukset aiheuttavat ilmahälytyksiä kaikkina vuorokaudenaikoina.

Tilanne on herättänyt tyytymättömyyttä paikallishallintoon kiovalaisten keskuudessa, ja syksyllä monet osoittivat mieltään vaatien kaupungin pitkäaikaisen pormestarin Vitali Klitshkon eroa.

Monien kiovalaisten mielestä Klitshko ei ole tehnyt tarpeeksi valmistellakseen kaupunkia hyökkäyksiä vastaan sotavuosien aikana, ja erityisesti väestönsuojista on pulaa.

– Ennen sodan alkua pidin hyvänä sitä, että Klitshko on investoinut kaupungin puistojen parantamiseen. Nyt kun hän jatkaa samoja hommia kuin ennen sotaa, en pidä sitä hyvänä. Rahoja olisi parempi suunnata väestönsuojiin tai rintamalle, kertoo STT:lle Jana, 61.

"Ei ole tilanteen tasalla"

Jana mainitsee esimerkkinä tuhlauksesta sen, että hänen talonsa vieressä olevaa asfalttitietä uudistetaan joka vuosi, vaikka rahalle olisi käyttöä muuallakin. Janan mukaan se "vaikuttaa vähän rahanpesulta". Monen ukrainalaisen tapaan Jana elää vanhassa, neuvostoaikaisessa kerrostalossa, joiden kellarit eivät sovi hyvin väestönsuojiksi.

– Siellä on kosteaa ja huono ilma, Jana sanoo kotitalonsa kellarista.

Nyrkkeilyuralta poliitikoksi siirtynyt Vitali Klitshko on ollut Kiovan pormestari jo 12 vuotta, ja moni paikallinen vaikuttaa häneen lopen kyllästyneeltä.

– Klitshko ei ole tilanteen tasalla, kommentoi STT:lle Anastasija, 42.

Anastasija olisi halunnut nähdä Klitshkon hallinnolta enemmän toimia kriittisen infrastruktuurin suojaamiseksi. Kiovaan on ennakoitu vaikeaa talvea, sillä Venäjän iskut aiheuttavat katkoja sähkön, veden ja lämmön jakelussa.

Lokakuun lopulla Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi määräsi maan pääministerin Serhi Koretskyin johtamaan työryhmää Kiovan talvivarautumisen saamiseksi valmiiksi, kertoi Kyiv Independent.

– Presidenttinä en voi katsoa sivusta, kun pormestari (Klitshko) yrittää tehdä tämän omillaan. Miksi? Koska se on mahdotonta, Zelenskyi sanoi toimittajille lehden mukaan.

Vaikea tilanne

Kiovaan on syksyllä rakennettu ensimmäinen niin kutsuttu mobiiliväestönsuoja. Kyseessä on pienikokoinen, bussipysäkin yhteyteen rakennettu pommisuoja. STT:n jututtamat kiovalaiset pitävät sitä tervetulleena, mutta toivovat niitä rakennettavan enemmän. Väestönsuojien saatavuus kohtelee ukrainalaisia epätasa-arvoisesti Kiovassa ja muuallakin.

– Minä elän hyvällä alueella, mutta kaikki eivät elä. Minulla on hyvät tilat, mutta monilla ihmisillä ei ole, koska he elävät vanhoissa rakennuksissa, sanoo projektipäällikkönä maatalousalalla työskentelevä Oksana, 35, joka elää Dniprossa.

– Joillain alueilla on paljon tiloja, kun taas toisilla alueilla ei ole mitään vaihtoehtoja ja pitäisi juosta 10–15 minuuttia päästäkseen suojaan. Se ei ole mahdollista, kun on kyse ballistisista ohjuksista, sanoo opiskelija Petro, 19.

Ukrainan uudessa kaksitasoisessa ilmahälytysjärjestelmässä keltainen hälytys annetaan drooneista ja punainen ballistisista ohjuksista. Petron mukaan ihmiset suhtautuvat varomattomasti keltaiseen hälytykseen.

– Ihmiset tuntevat olonsa turvallisemmiksi keltaisten hälytysten aikana, mutta droonit ovat silti hyvin vaarallisia, ja ihmisiä on kuollut niiden iskuissa.

"Vastuu kuuluu kaikille"

42-vuotias sairaanhoitaja Nadija ei murehdi väestönsuojien riittävyyttä liiaksi, vaikka pitääkin niitä tärkeinä. Sodan aikana hätiköiden rakennetut suojat saattavat myös osoittautua heikkolaatuisiksi ja rahantuhlaukseksi, hän toteaa.

Hoitajan mielestä kiovalaisten pitäisi ennen kaikkea opetella käytännön taitoja, jotka voivat pelastaa ihmishenkiä.

– Kaikkien Kiovassa pitäisi suorittaa ensiapukurssi siltä varalta, että tulee hätätilanne tai loukkaantumisia, ja mukana pitäisi olla ensiapupakkaukset. Se on pääasia, jolla voit auttaa itseäsi ja muita ihmisiä, Nadija sanoo STT:lle.

Nadijan mukaan Kiovan olisi pitänyt olla paremmin varautunut, mutta hänen mielestään "vastuu tästä kuuluu kaikille". Ultraääniosastolla hoitajana olevan Nadijan työ ei ilmahälytyksistä keskeydy.

– Työpaikallani (hälytyksiin) ei kiinnitetä huomiota. On siellä kellari, mutta se ei ole kovin hyvä, ja meidän pitää jatkaa työskentelyä ainakin keltaisten hälytysten aikana. Potilaamme eivät halua tuhlata aikaa.

STT:lle puhunut Nadija oli ulkoilemassa Diesel-koiransa ja 77-vuotiaan äitinsä Ljudmylan kanssa.

– Tiedän, että Suomesta tulee koko ajan apua, ja olen kiitollinen siitä. Tiedän, että Suomen piti kerran luopua osasta alueitaan. Muut maat ehkä painostavat meitä luopumaan alueistamme ja antautumaan, mutta emme aio sitä tehdä, sanoo pitkän lääkäriuran tehnyt Ljudmyla.

Oksanan mukaan Kiovan tilanne on vaikea, mutta se kestetään.

– Haluamme elää kuten tavalliset ihmiset, kuten eurooppalaiset ihmiset, hän sanoo.

Suomen suuntaan kiovalaisilta on synkempääkin viestiä.

– Valmistautukaa, Suomen kansa, sillä te saatatte olla seuraavia, sanoo Anastasija.