Veteraanipoliitikko suhtautuu erittäin kriittisesti myös rajaturvallisuuslain jatkoon, joka tullaan käsittelemään eduskunnassa vielä tänä syksynä.
Entinen pääministeri Antti Rinne (sd.) palaa tämän viikon torstaina eduskuntaan. SDP:n eduskuntaryhmässä asia saattaa aiheuttaa harmaita hiuksia, sillä entinen puoluejohtaja ei peittele kriittisiä kantojaan muun muassa velkajarrua ja rajalakia kohtaan.
Rinteen paluuta voi pitää odottamattomana, sillä huhtikuussa 2023 käydyissä eduskuntavaaleissa hän sai vain 3 527 ääntä ja jäi Uudellamaalla demarien listalla kolmannelle varasijalle.
Paikka Arkadianmäelle avautui sen jälkeen, kun Maria Guzenina lähti Euroopan parlamenttiin, Eemeli Peltonen kuoli yllättäen ja Miapetra Kumpula-Natri kertoi lähtevänsä töihin Teknologiateollisuuteen.
Entinen puhemies, SDP:n puheenjohtaja ja valtiovarainministeri kertoo olleensa tyytyväinen viimeisimmässä pestissään Saamelaisten totuus- ja sovintokomission suosituksia arvioivan parlamentaarisen työryhmän pääsihteerinä.
Rinne kuvailee tunnelman olleen ristiriitainen, kun tieto mahdollisuudesta kansanedustajan pätkäpestiin tuli.
– Ajattelin, että se on vähän väärä signaali, jos ei ota sitä paikkaa vastaan ja tee täysillä töitä puolta vuotta, hän sanoo lopulta pohtineensa.
Elämäntavat ratkaisuna talousongelmiin
Seuraavien kuukausien aikana Rinne haluaa vaikuttaa siihen, millaista keskustelua Suomessa käydään hyvinvointivaltion tulevaisuudesta.
Hän ei kannata velkajarrusopimusta, johon SDP on puolueena sitoutunut.
– Ajattelen sen nykymallin osalta, että se aiheuttaa hyvinvointivaltiolle erittäin isoja vaikeuksia tulevaisuudessa.
Lyhyen aikavälin menoleikkausten ja veronkorotusten rinnalle kaivattaisiin Rinteen mukaan pitkän aikavälin suunnitelma, jolla kroonista alijäämää saadaan purettua. Hän penää muutoksia talouden taustatekijöihin oireiden hoidon sijaan.
– Silloin palataan väestön ikärakenteen muutokseen, kohtuullisen kevyeen elinkeinopolitiikan kykyyn uudistua, tuottavuuden lisääntymiseen ja tällaisiin asioihin, Rinne luettelee.
Entinen demarijohtaja uskoo, että yksi merkittävä vastaus julkisen talouden ongelmiin löytyy muuttamalla ihmisten käyttäytymistä. Hän viittaa vuonna 2023 tehtyyn konsulttiselvitykseen, jonka mukaan valtio säästäisi vuodessa yli kaksi miljardia euroa, mikäli alin tuloviidennes saataisiin käyttäytymään hyvinvoinnin ja terveyden näkökulmasta samoin kuin pykälää hyvätuloisemmat.
– Ennenaikaiselle eläkkeelle ei mentäisi enää samaa tahtia kuin nyt ja sairauslomia olisi huomattavasti vähemmän sen vuoksi, että ihmiset huolehtisivat omasta kunnostaan.
Rinteen mukaan pitäisi löytää tapoja, joiden avulla ihmiset alkaisivat syödä paremmin, liikkua enemmän ja vähentäisivät päihteiden ja tupakan käyttöä. Hän myöntää, että käyttäytymiskulttuurin muutos ei ole helppo toteuttaa etenkään niiden osalta, jotka eniten kokevat osattomuutta, köyhyyttä tai työttömyyttä.
– Mutta jos tämän prosessin saisi liikkeelle, silloin velkajarrukin alkaisi näyttää ehkä pikkuisen paremmalta ajatukselta.
Näistä syistä rajalaki ei kelpaa
Rinne suhtautuu erittäin kriittisesti myös rajaturvallisuuslain jatkoon, joka tullaan käsittelemään eduskunnassa vielä tänä syksynä.
Hän vaatii asiasta keskustelua myös SDP:n ryhmän sisällä.
– Olen avoimin mielin kuuntelemassa vasta-argumentaatiota ja perusteluita, mutta oletan, toivon ja edellytän, että SDP:n eduskuntaryhmässä myös toisenlaiset argumentit otetaan huomioon.
Rinteen oma kritiikki kiteytyy kolmeen pointtiin.
Hän ajattelee, että Suomi ei ole etsinyt maahanmuuton rajoittamiselle ja rajalta tehtäville käännytyksille vaihtoehtoisia toimintatapoja, jotka eivät olisi ristiriidassa kansainvälisten sopimusten kanssa.
Rinne ei myöskään pidä oikeasuhteisena, että poikkeuslakia jatkettaisiin vuoden 2028 loppuun asti. Hän huomauttaa, että Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen on luvannut EU:lta yhteisiä rajaturvallisuustoimia.
– Kun tällainen prosessi on käynnissä, minkä hemmetin takia tämän pitää olla voimassa 2028 asti, Rinne ihmettelee.
Kolmanneksi hän pitää ongelmallisena perustuslakipoikkeamaa, josta ei ole säädetty eduskunnan jälkikäteistä tarkastelua lainkaan.
Vaikuttamismahdollisuudet ja sosiaalisen median sonta
Eduskunnassa Rinne toivoo pääsevänsä jäseneksi juuri perustuslakivaliokuntaan, jota hän ehti johtaa hetken aikaa edellisellä kaudellaan.
– Olen oikeasti huolissani siitä, että perustuslakivaliokunnan toiminta näyttää tällä hetkellä ainakin ulkopuolelta katsoen puoluepoliittisesti motivoituneelta, hän sanoo.
Veteraanipoliitikon mukaan uhkana on, että Suomessa jouduttaisiin siirtymään järjestelmään, jossa perustuslakituomioistuin arvioi lakimuutokset jälkikäteen.
Päätöksiä mahdollisesta ehdokkuudesta ensi kevään eduskuntavaaleissa Rinne ei ole vielä tehnyt. Ensin on päästävä haistelemaan eduskunnan nykyistä ilmapiiriä ja sitä, miltä rumbassa mukana oleminen tuntuu.
– Ei se sosiaalisen median sonnan sietäminen niin hirveän mukavaa ole. Varsinkaan, jos ei ole tunnetta siitä, että pystyy vaikuttamaan ihmisten kannalta tärkeisiin asioihin.