Juurekset nauttivat kesäsäistä, puolukoita tulee paikoin runsaasti ja omenasadosta tulossa hyvä, mutta viljan puinti viivästyy

Syysviljojen puinnit ovat loppusuoralla useimmilla alueilla, mutta kevätviljat ovat valmistuneet hitaasti puintikuntoon muun muassa jälkiversonnan vuoksi. Jussi Nukari / LEHTIKUVA

STT

Kasvustot valmistuvat hitaasti puintikuntoon, selviää ProAgrian kasvutilannekatsauksessa.

Alkukesän vaihtelevat sääolot näkyvät kasvustojen epätasaisena kehittymisenä. Kehitys on seitsemästä kymmeneen päivää jäljessä tavallisesta koko maassa, Satakunnassa ja Hämeessä tätäkin enemmän.

Nurmikasvien siementen, kuminan ja syysviljojen puinnit ovat loppusuoralla useimmilla alueilla, mutta kevätviljat ovat valmistuneet hitaasti puintikuntoon muun muassa jälkiversonnan vuoksi.

Viljan puintien viivästyminen jälkiversonnan takia lisää riskiä sadon laadun heikentymiselle ja punahomeen toksiinien muodostumiselle, ProAgria kertoo. Poutainen ja lämmin sää tulevina viikkoina turvaisi sadon laatua.

Kevätviljojen puintien myöhästyminen on myös vaikeuttanut syysviljojen ja -öljykasvien kylvöjä useimmilla alueilla.

Viljojen satomäärissä suuria vaihteluita

Kevätviljojen puinnit ovat vielä aivan alussa ja sadot ovat vaihtelevia, ProAgria kertoo.

Eniten vaihtelua on ohran satonäkymissä. Useilla alueilla ohran viljelyalasta jopa 75–95 prosenttia on selvästi keskimääräistä heikompisatoista, ja sato jää näillä alueilla alle puoleen keskimääräisestä. Kauran ja kevätvehnän satonäkymät ovat ohraa parempia.

Tähän mennessä puiduissa kevätviljoissa hehtaarisadot ovat vaihdelleet 1 000 kilosta 7 000 kiloon, ja keskimäärin kolmasosalla pinta-alasta hehtaarisadot jäävät selvästi keskimääräistä heikommiksi.

Rukiin ja syysvehnän puinnit ovat loppusuoralla useimmilla alueilla, ja sato arvioidaan määrältään ja laadultaan keskimääräiseksi suuressa osassa maata. Tilojen väliset erot ovat kuitenkin tänä vuonna suuret, ja hehtaarisadot voivat vaihdella muutamasta sadasta kilosta jopa 8 000 kiloon.

Öljysato pettymys, perunalla ja sokerijuurikkaalla menee hyvin

Kevätrypsiä ja härkäpapua on käyty puimaan jo osassa maata, mutta laajemmin puinnit käynnistyvät myöhemmin syyskuun aikana. Rypsi- ja rapsisato arvioidaan huonoksi tai välttäväksi. Härkäpavun satonäkymät vaihtelevat heikosta tyydyttävään.

Myös herneen puinnit ovat käynnistyneet. Hernesato arvioidaan tyydyttäväksi tai hyväksi suurimmassa osassa maata.

Elokuun lämpimät säät ovat kasvattaneet perunoiden mukuloita vauhdilla. Useimmilla alueilla kesä- ja varastoperunan perunan satonäkymät arvioidaankin tyydyttäviksi tai hyviksi.

Sokerijuurikkaan kasvu on jatkunut hyvänä, ja sadosta arvioidaan muodostuvan hyvä tai vähintään tyydyttävä.

Juurekset nauttivat kesäsäistä, omenasadosta tulossa hyvä

Vihannesten kasvu ja sadon valmistuminen nopeutuivat elokuun aikana sään lämmettyä. Varsinkin avomaankurkku, kesäkurpitsa, herne ja papu hyötyivät sään lämpenemisestä, ja niiden sato on ollut hyvä.

Säät ovat suosineet myös juuresten kasvua. Porkkanoiden, punajuuren ja lantun sato arvioidaankin erinomaisiksi. Varastovihannesten kasvu on edelleen kesken, mutta satonäkymät ovat lupaavat.

Kesäomenoiden sato on jo poimittu Etelä-Suomen omenatarhoissa. Syyslajikkeistakin on poimittu puolet, mutta talvilajikkeiden sato jatkaa vielä kasvuaan syyskuun lopulle saakka. Omenasato arvioidaan kokonaisuudessaan hyväksi.

Marjojen satokausi jatkuu vielä tunneliviljelmillä, joilta valmistuu pieniä määriä vadelmaa ja mansikkaa aina pakkasiin asti.

Puolukkasadosta on tulossa paikoin melko runsas

Puolukkasadosta on tulossa raakilehavaintojen perusteella hyvä ja paikoin melko runsas, kertoo Luonnonvarakeskus (Luke).

Yli puolessa havaintometsäverkoston 63 seurantametsästä puolukan raakileita on ollut keskinkertaisesti tai sitä enemmän.

Pääsato on poimittavissa syyskuun alkuviikoilla.

Puolukka näyttää kuitenkin kypsyvän heikommin kuin yleensä. Havaintojen perusteella noin kolmannes puolukan raakileista jää tänä vuonna kypsymättä. Yleensä kypsiksi puolukoiksi päätyy 90 prosenttia raakileista.

Tänä kesänä poikkeuksellista oli Luken mukaan myös puolukan heikohkoksi jäänyt pölytystulos. Normaalisti puolukan pölytys onnistuu mustikkaa paremmin, mutta tänä vuonna kävi päinvastoin. Heikohkosta pölytystuloksesta huolimatta puolukkasato on melko hyvä, sillä puolukan kukkia oli runsaasti.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.