Uusia urheiluseuroja syntyy, vaikka entisetkin ovat ahtaalla

Olympiakomitean toimitusjohtaja Mikko Salonen on huolissaan siitä, millaisia uhkakuvia liikunnan ja urheilun yllä on. Aleksi Tuomola / LEHTIKUVA

Petteri Ikonen / STT

Suomen Olympiakomitean toimitusjohtaja Mikko Salonen korostaa liikunnan ja urheilun merkitystä, kun maa toipuu koronakriisistä.

– Uskon, että jokainen liikunnan ja urheilun parissa toimiva näkee, että koronakriisin jälkihoidossa merkitys on vielä aiempaa suurempi, Salonen sanoi perjantaina Olympiakomitean, opetus- ja kulttuuriministeriön ja Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskuksen järjestämässä seuratoiminnan tilannekatsauksessa.

Urheilun on ennenkin koettu toimivan eheyttäjänä kriisien jälkeen. Vuoden 1952 kesäolympialaisissa Suomi karisti toisen maailmansodan painolastia harteiltaan. Vuoden 1995 jääkiekon maailmanmestaruuden on mainittu nostaneen lamasta toipuvan maan kansalaisten itsetuntoa.

Tällä vuosituhannella puheenaiheeksi on noussut liikkumattomuus, jonka hinnaksi toimitusjohtaja arvioi kolmemiljardia euroa vuodessa.

– Liikunnalla on talous- ja terveyshyötyjä, mutta myös se, että liikunta tuottaa iloa ja positiivisuutta arkeen. Ja erityisesti näinä vaikeina aikoina, Salonen sanoi.

– Liikunnalla on myönteisiä vaikutuksia koulumenestykseen, koulutustasoon, ansiotuloihin ja työmarkkinoille kiinnittymiseen. Kaikkea tätä kun käy läpi, voi kysyä, miksi kaikki suomalaiset eivät liiku riittävästi.

Joka kolmas mukana

Koronakriisin aikana urheilupiireissä on vallinnut optimismi paremmasta huomisesta, vaikka toimintaympäristö on muuttunut vaikeammaksi. Optimismia on riittänyt ainakin, jos mittarina käytetään uusien seurojen rekisteröitymismääriä.

Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskuksen perjantaina julkaiseman seuratietokannan mukaan viime vuonna yhdistysrekisteriin rekisteröitiin 82 uutta urheiluseuraa. Lukema on peräisin syksyltä, joten loppuvuoden aikana seuroja on ehditty rekisteröidä lisää.

Edellisenä kokonaisena kalenterivuonna lukema oli 105, joten koronaviruksen sävyttämänä viime vuonna pudotus ei ollut dramaattinen.

Ennen toista maailmansotaa vuonna 1938 Suomessa rekisteröitiin 44 urheiluseuraa ja seuraavana vuonna vielä 35. Vuonna 1940 uusien urheiluseurojen määrä romahti 11:een ja nousi 17:een vuonna 1941. Pohjakosketus koettiin vuonna 1942, jolloin Suomessa rekisteröitiin vain 3 uutta urheiluseuraa.

Seuratoiminta on iso osa monen suomalaisen arkea.

– 79 prosenttia suomalaisista pitää seuratoimintaa tärkeänä. Kolmannes suomalaisista osallistuu siihen tavalla tai toisella. Vapaaehtoistöissä seuratoiminnassa on mukana noin puolimiljoonaa suomalaista, Olympiakomitean seura- ja jäsentoimintayksikön johtaja Jaana Laurila avasi.

50 miljoonaa vaarassa

Koronapandemian aikana kilpaurheilu, ja erityisesti harrastustoiminta on rajoitettu ahtaalle. Seurojen tilannetta ahdistaa myös se, että valtion rahahanat tiukentuvat. Liikkumattomuuden loppulasku lankeaa silti valtion maksettavaksi.

– 92 prosenttia valtion liikuntabudjetista perustuu valtion rahapelitoiminnan tuottoihin. Nyt näkymänä on, että kolmannes rahapelitoiminnan tuotoista uhkaa jäädä saamatta pysyvästi. 50 miljoonaa menisi, 100 miljoonaa jäisi, Salonen kertoi.

– Määrää pitäisi pystyä kasvattamaan, jotta toipuisimme koronakriisiä edeltäneelle tasolle.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut