Pääkirjoitus Talous kasvaa uhkien varjossa

Uusi vuosi 2022 on talouden osalta edelleen ripeän kasvun mutta myös suurten kysymysmerkkien aikaa.

Esimerkiksi Suomen Pankin ennusteessa alkaneen vuoden kasvuennuste on 2,6 prosenttia, viime vuoden kasvuksi pankki ennakoi 3,5 prosenttia. Valtiovarainministeriö puolestaan asettaa vastaavat luvut 2,4 ja 3 prosenttiin.

Kasvun kulmakerroin pienenee, mutta säilyy edelleen korkeana. Kasvu johtuu ennen muuta koronaviruspandemiasta: pandemian aiheuttaman notkahdus korjautuu, kun patoutunut toimeliaisuus purkautuu.

Koska kasvun taustalla on koronapandemian aiheuttama talouden voimakas jarrutus, sen ei oleteta jatkuvan pitkään. Ennusteiden mukaan Suomessa palataan jo 2023 noin puolentoista prosentin talouskasvuun, joka ei välttämättä nouse korkeammaksi edes vuosikymmenen tarkasteluvälillä.

Suuret kysymysmerkit ovat selvästi näkyvillä. Koronaviruksen omikronmuunnos, maailmanlaajuinen komponentti- ja raaka-ainepula sekä maailmanpolitiikkaan hiipinyt laajenevan kauppasodan ja aseellisen epävakauden uhka voivat edelleen vaikeuttaa talouden nousua koronapandemian aiheuttamasta kuopasta.

Riskeistä ovat varoittaneet niin edellä mainitut kuin esimerkiksi Etlan ja Laboren kaltaiset tutkimuslaitokset. Todennäköistä on, että talouskasvu pääsee esimerkiksi omikronmuunnoksen varjosta kunnolla vauhtiin vasta kevätkesällä. Satamien sulkeutuminen vaikeuttaa jo kovin haavoittuviksi osoittautuneiden kansainvälisten logistiikkaketjujen toimintaa entisestään, eikä esimerkiksi kotimaassa palvelualojen kasvu pääse ennakoituun vauhtiin ennen omikronmuunnoksen väistymistä.

Henkilökohtainen talous voi kiristyä.

Kesään mennessä maailma voi kuitenkin näyttää taas jo muutenkin kovin erilaiselta. Taloutta heiluttavat esimerkiksi suurvaltojen valtapyyteet ja materiaalipulan kaltaiset häiriöt.

Talouden suuret rakenteet heijastuvat nyt selvästi myös tavallisen kuluttajan elämään: monet hyödykkeet ovat jo useammasta syystä kalliimpia, joitakin tuotteita joutuu odottamaan poikkeavan pitkään. Energian hinta on jo ehtinyt näyttää selvästi, miten henkilökohtainen talous voi kiristyä. Korot voivat alkaa palata normaalimmalle tasolle.

Ripeän kasvun lukemat eivät saa peittää pitkän aikavälin näkymiä: Suomen talouskasvu on kuluvan vuoden jälkeen vaatimatonta. Syitä ovat muun muassa väestön ikääntyminen mutta myös esimerkiksi innovaatiokilpailukyvyn jääminen jälkeen. Kun valtiontaloudessa on syytä palata ripeästi normaaliin, on aiheellista pohtia myös selkeää arvovalintaa tutkimus- ja tuotekehityspanostusten lisäämiseksi.