Lukijalta: Liikunta huomioitava kunnallisessa päätöksenteossa

Mai-Brit Salo

Pidän erittäin tärkeänä, että liikunta nousisi tulevissa kuntavaaleissa kaikkien puolueiden ja ehdokkaiden asialistoille merkittävänä kuntalaisten kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistäjänä.

Yhteiskunnallisten haasteiden ja rakennemuutosten myötä liikunnan merkitys tulee entisestään kasvamaan. Kun sote-toiminta siirtyyä kunnilta suurempiin yksiköihin, kuntien vastuulle jää sivistystehtävien lisäksi hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen.

Kuntien lakisääteisiin tehtäviin kuuluvan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tavoitteena on lisätä kuntalaisten hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä, ehkäistä sairauksia ja syrjäytymistä sekä vahvistaa osallisuutta.

Hyvinvoivat kuntalaiset tuottavat kuntiin myös elinvoimaa.

Liikunta on keskeinen tekijä kaikilla edellä mainituilla osa-alueilla ja tämän takia liikunnan asemaa kuntien strategia- ja hyvinvointityössä tulee edelleen vahvistaa.

Päijät-Hämeessä liian vähäisen liikkumisen kustannus on vuosittain varovaistenkin arvioiden mukaan yli 110 miljoonaa euroa (UKK-instituutin tutkimus).

Liikuntalain mukaan kuntien on arvioitava asukkaidensa liikunta-aktiivisuutta.

Liikunta tulee nähdä poikkihallinnollisena ja laaja-alaisena strategisena kokonaisuutena, jolla on merkittäviä vaikutuksia kunnan ja kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen, vetovoimaan, pitovoimaan, viihtyvyyteen, matkailuun sekä yritysten elinvoimaisuuteen.

Liikuntalain mukaan kuntien on kuultava asukkaitaan liikuntaa koskevissa päätöksissä sekä arvioitava asukkaidensa liikunta-aktiivisuutta.

”Liikunnan edistäminen kunnissa – TEA2020” -raportin mukaan kunnissa on hyvä käydä liikuntatuloksia läpi myös kunnan luottamusjohdon kanssa.

Tutkimuksen mukaan kolmasosa kunnista ei esittele liikunnan ydintietoja luottamushenkilöille. Liikunta tulee jatkossa ottaa vahvemmin osaksi kuntien tekemää ennakkovaikutusten arviointia, jolla voidaan pitkäjänteisesti vaikuttaa myös sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttöön ja kustannusrakenteeseen.

Urheiluseurat ovat Suomen suurin vapaan kansalaistoiminnan muoto ja jokaisen kunnan kansalaistoiminnan selkäranka. Urheiluseurojen rooli kuntalaisten liikuttajana on erittäin merkittävä.

Päijäthämäläiset urheiluseurat ja muut yhdistykset tekevät laskennallisesti vapaaehtoistyötä yli 50 miljoonalla eurolla vuodessa.

Kunnan suora ja epäsuora tuki seuroille tulee säilyttää vähintäänkin nykytasolla ja sitä kautta turvata monipuoliset harrastamisen ja osallistumisen mahdollisuudet.

Keskeisin tuki seuroille on edullisten olosuhteiden tuottamista. Urheiluseurojen vähintäänkin alle 18- vuotiaiden ryhmille suunnattujen harjoitusvuorojen tulisi olla maksuttomia.

Kunnissa tulisi olla pysyvä toimintamalli esim. seuraparlamentti tai kunta-seurafoorumi, kunnan ja urheiluseurojen välisen vuoropuhelun ja yhteistyön vahvistamiseksi.

Säännöllinen seurojen kuuleminen auttaa löytämään toimivat ratkaisut esimerkiksi tilojen käyttöä, harjoitusvuoroja, avustuksia, tapahtumia jne. koskeviin asioihin.

Valtio tukee liikuntaa erilaisilla koko maan kattavilla ohjelmilla, kuten Liikkuva varhaiskasvatus, Liikkuva opiskelu, Voimaa vanhuuteen ja harrastamisen Suomen malli.

Toteutuksessa on mukana lukuisia eri tahoja ja varsinkin kuntien rooli on näissä avainasemassa. Kunnat ovat merkittävä liikuttaja, liikunnan mahdollistaja sekä perheiden jälkeen liikunnan suurin rahoittaja.

Yhteistyöllä tuloksiin!

Kirjoittaja on aluejohtaja, Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.