Markus Pirttijoen Esalainen: Kajalan kaalimaa oli "hesalaisten" autokoulu

Markus Pirttijoki

Markus Pirttijoki

Kannattaa olla eksyksissä. Viikko sitten kirjoitin tällä palstalla Lahden keskustasta ja kerroin luulleeni, että Aleksanterinkadun numerointi kasvaa idästä länteen eikä päinvastoin. Näin siksi, että Aleksanterinkadun loppupää on paljon vilkkaampi ja rakennetumpi keskusta kuin sen alkupää.

Palautetta tuli usealta henkilöltä. Yksi heistä oli Pirjo Virtanen, joka oivallisesti mielipidekirjoituksessaan opasti päätoimittajaa historian lähteille. Pienenä puolustuksena Virtasen palautteeseen mainittakoon, että mielestäni kirkko ja kaupungintalo ovat vierekkäisissä rinteissä, jos vaikkapa Rantakartanon suunnasta katsoo. En tarkoittanutkaan niiden olevan vierekkäin ja jos tällaisen käsityksen tekstinä sai, pahoittelen. Mutta palaute ylipäätään oli aivan oivallinen. Ja niin oli moni muukin, joita lukijoilta sain.

Kävi selväksi, että Lahden keskusta on ja on ollut torin ympäristö, mutta elämä myös Aleksanterinkadun oikeaksi todistetussa alkupäässä on ollut vilkasta, kun palataan ajassa riittävästi taaksepäin. Keskustelin tästä seikkaperäisesti perjantai-iltana nykyisin Hollolassa asuvan lukijan kanssa. Kahden tunnin puhelun aikana ehdimme päivittää maantiedettä vähän laajemminkin.

Oleellinen tekijä Lahden keskustalle on ollut nelostie. Ennen nykyistä reittiään pääväylä Helsingistä pohjoiseen kulki torin ja Rantakartanon välistä.

Rantakartanossa on ollut peräti kolme huoltoasemaa: Shell, Esso ja Teboil. Tämä taas juontaa juurensa siitä, että Lahti on ollut keskeinen kumipyöräliikenteen solmukohta. Helsingistä pohjoiseen kulkevan väylän ohella myös itä-länsi-suunnan liikenne kulki Lahden läpi ennen Mannerheminkatua. Ei ihme, jos lahtelaiset ovat kokeneet olevansa sumpussa eikä kaupunki ole päässyt laajenemaan sen enempää länteen kuin eteläänkään. Aleksanterinkadun länsipäässä oli vielä vuosikymmeniä sitten valtava liikenneympyrä. Sitä kutsuttiin ivallisesti Kajalan kaalimaaksi silloisen kaupunginjohtajan Olavi Kajalan mukaan. Kaupunginjohtaja oli hakenut "rinkulalle" mallia Euroopasta. Ja toden totta vanhat kuvat paljastavat, että liikenneympyrä on ollut kuin Pariisissa konsanaan. Vain riemukaari puuttui.

Kuulemma helsinkiläisillä oli ollut vaikeuksia liikenneympyrässä ajamisessa, mitä lahtelaiset olivat avuliaasti edistäneet. Helsinkiläiset olivat epähuomiossa ajaneet liikenneympyrän sisäkaistalle, jolloin lahtelaiset olivat tukkineet tahallaan ulkokaistan. Näin helsinkiläisille oli tullut ympyrässä ylimääräisiä kierroksia kun paikalliset eivät olleet päästäneet heitä sieltä pois.

Nämä ja lukemattomat muut historialliset faktat olisivat edelleen perimätietona ja allekirjoittaneen ulottumattomissa, elleivät lukijat olisi aktiivisesti olleet yhteydessä. Kiitos kun olitte. Lupaan puolestani olla eksyksissä tulevaisuudessakin kun sopiva sauma tulee. Autatte sitten taas.

Vaan palataanpa vielä lähtöpisteeseen eli viikko sitten kirjoittamaani. Jos Lahden keskeinen piste on ollut Rantakartano liikenneympyröineen, miksi se ei näytä siltä tänä päivänä? Me junantuomat emme voi tietää, mitä siinä on ollut 70 vuotta sitten. Me tulkitsemme aluetta siten kuin sen tänä päivänä näemme.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.