Lukijalta: Vierumäen 1918 joukkohaudan kohtelussa on pohjimmiltaan kyse historian ja jopa pyhän kunnioittamisesta

Tapani Ripatti, Tommi Lipponen

Palaamme vielä Vierumäen joukkohautaa koskeneen mielipidekirjoituksemme ( ESS 15.12.) aihepiiriin viitaten Vierumäen joukkohaudan siirron ohjausryhmän vastaukseen otsikolla Meillä ei olisi ollut oikeutta päästää kuvaajia haudoille (ESS 21.12.2020). Kiitos, vastaus selvensi asioita – moneen suuntaan.

Aluksi kuvauslupaan liittyvä huomio. Evätessänne Vierumäki 1918 -dokumenttiin liittyvän, Versowoodin alueella olevien hautojen kuvaamispyyntömme 6.11. viittaatte ohjausryhmän päätökseen 7.10.2020.

Jos tuo päivämäärä pitää paikkaansa, miksi kaivausjohtaja ilmoitti 6.11., että heidän puolestaan voimme kuvata hautoja. Kaivausjohtajan mukaan meiltä olisi otettu dna-näytteet, joten väitettyä riskiä dna-jälkien sekoittumisesta ei olisi ollut.

Kaivausjohtaja totesi myös, että loppupelissä luvan antaa Versowood. Kun myöhemmin samana päivänä tapasimme Versowoodin porteilla ohjausryhmän jäsenen Ville Kopran, hän kielsi meiltä kaiken kuvaamisen todeten, että meidän on odotettava ohjausryhmän päätöstä. Sitä emme koskaan saaneet. 9.12.2020 Yle kertoi nettisivuillaan, että kaivaukset ovat ohi. Hautapaikka tasattu.

15.12.2020 julkaistun tekstimme keskeisin asia oli kuitenkin kysymys, kuka omistaa sotiemme muistomerkit, ”muistin miljööt” eli ”kipupisteet”. Vierumäki on siis vain esimerkkitapaus.

Ohjausryhmä toteaa ponnekkaasi: ”Me emme ainakaan!”. Totta! Ne ovat suomalaisten yhteistä omaisuutta. Mutta Vierumäellä kävi niin kuin kävi, koska Versowood halusi laajentua siunatulle maalle ja Heinolan kaupunki sekä seurakunta tukivat hanketta.

Vierumäellä kävi niin kuin kävi, koska Versowood halusi laajentua siunatulle maalle ja Heinolan kaupunki sekä seurakunta tukivat hanketta.

Muistoalue syntyi Vierumäelle jo vuonna 1918. Versowood tuli alueelle vasta vuonna 1946. Muistomerkki pystytettiin 1949.

21. syyskuuta 2008 kirkkoherra Simo-Pekka Rantala siunasi punaisten muistoalueen hautoineen. Siitä tuli siis yhtä pyhä kuin muistakin hautausmaista ja sankarihaudoista. Sen rauhaa ei kunnioitettu.

Itä-Häme 21.9.2016: ”Versowood haluaa keskustella Heinolan kaupungin kanssa maa-alueen ostamisesta.”

Päijät-Häme 9.1.2018: ”Heinolan kaupunki maa-alan omistajana ja Versowood yrityksenä esittävät Itä-Suomen aluehallintovirastolle, että se myöntäisi Vierumäen joukkohauta-alueelle haudattujen vainajille kajoamisluvan. - - Osapuolet ovat valmistelleet asiaa Heinolan seurakunnan kanssa. Vainajille löytyy teollisuusaluetta asiallisempi leposija jostakin Heinolan seurakunnan kolmesta hautausmaasta. - - Kun vainajat on saatu siirrettyä, harkitsee kaupunki uudelleen kohdealueelle soveltuvaa kaavamerkintää saattaessaan loppuun asemakaavan muutoksen.”

27.11.2018 Itä-Suomen aluehallintoviranomainen (avi) myönsi Versowoodille ja Heinolan kaupungille kajoamispäätöksen.

Helsingin Sanomat 12.12.2018: ”Aluehallintovirasto on myöntänyt luvan hautaustoimilakiin perustuen - - Katsomme, että Vierumäen hauta-alue on johdonmukaisuuden vuoksi määriteltävä muiden vuoden 1918 vastaavien kohteiden tapaan kiinteäksi muinaisjäännökseksi.”

Allekirjoittajat: Kansallisarkiston pääjohtaja Jussi Nuorteva, oikeushammaslääkäri Helena Ranta, arkeologian emeritusprofessori Jussi-Pekka Taavitsainen.

Yleisradio 8.7.2020 ”Versowood haluaa maa-alueen käyttöönsä…”

Helsingin Sanomat 14.6.2020: ”Versowood pyytää, ettei vainajista tarvitsisi tehdä kohtuuttoman pitkiä ja kalliita dna-testejä.”

1918-kapinan jälkeen noin 1919–1923 Suomeen pystytettiin noin 400 valkoisten muistopatsasta. Työväki loi omille sankareilleen omat muistopaikkansa. Valitettavasti niitä tärveltiin, jopa tuhottiin. Esimerkkeinä Hyvinkää, Hämeenlinna, Lahti, Riihimäki, Varkaus ja Viipuri. Nyt Vierumäki voidaan liittää tuohon häpeälliseen listaan.

Ohjausryhmä! Kaiverruta kaikkien Vierumäellä kuolleitten punaisten nimet nykyiseen muistokiveen ja pystytä se paikkaan, josta tulee avoin vuoden 1918 Vierumäen taistelujen Punaisten muistopaikka.

Lopultahan kysymys ei ole edes punaisten vai valkoisten hautamuistomerkistä. Kyse on historian ja joillekuille pyhän kunnioittamisesta.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut