Pääkirjoitus: Jos talouspolitiikka ei pikaisesti käänny kasvua tukevaksi, näännymme velkataakan alle

Ennustelaitosten mukaan lähivuosien investointinäkymät ovat heikot, minkä vuoksi tarvitaan kasvua tukevaa talouspolitiikkaa. Aku Isotalo / arkisto

Useat ennustelaitokset päivittävät prosenttejaan joulun lähestyessä. Tällä viikolla maamme talouden tilaa ja tulevaisuuden näkymiä ovat arvioineet Danske Bank, valtiovarainministeriö ja Suomen Pankki.

Kaikilla viesti on ollut sama: talous ei sakkaa tänä vuonna niin pahasti kuin aiemmin pelättiin. Esimerkiksi Suomen Pankki reivasi ennustettaan lähes puoleen aiemmasta. Vielä kesäkuussa se ennusti Suomen bruttokansantuotteen laskevan tänä vuonna seitsemän prosenttia. Nyt laskuksi odotetaan vajaata neljää prosenttia. Myös Danske Bank ja valtiovarainministeriö pienensivät omissa ennusteissaan tämän vuoden pudotusta. Kaikki ovat samaa mieltä siitä, että ensi vuonna talous kasvaa, mikä ei koronavuoden jälkeen toki suuria tekoja vaadikaan.

Ennusteita voi äkkilukemalta pitää ennenaikaisena joululahjana: pahimmalta vältyttiin. Näkymiin sisältyy kuitenkin isoja haasteita, joihin päättäjien soisi kiinnittävän huomiota heti joulutauolta palattuaan. Suomeen on nimittäin rakennettu koronaelvytyksen nimissä valtava velkapommi, joka laukeaa meidän kaikkien syliin, ellei julkista taloutta aleta pikaisesti saattaa tasapainoon. Lähivuosien talouspolitiikkaa on turha laskea verotulojen varaan. Siitä Suomen Pankki antoi tärkeän muistutuksen. Sen mukaan epävarmuus talouskehityksestä on saanut yritykset lykkäämään tai jopa perumaan tuotannollisia investointejaan. Kun ei ole investointeja, ei tule kasvua ja kun ei tule kasvua, ei synny työpaikkoja. Ja kun ei synny työpaikkoja, verotulotkaan eivät lisäänny.

Valtiovarainministeriön ylijohtaja Mikko Spolander huomauttikin omassa katsauksessaan viisaasti, että talouspolitiikassa pitäisi palata epidemian jälkeiseen aikaan. On luotava edellytyksiä talouden kasvulle, otettava ilmastonmuutoksen haasteet huomioon ja hyödynnettävä uusia teknologioita.

Hallitus on tähän asti siirtänyt toimenpiteiden toteutusta tuonnemmaksi akuuttiin epidemiaan vedoten. Syy on ollut perusteltu, mutta ei enää ensi vuonna. Rohkaisevaa työllisyyspolitiikan kannalta oli, että päätös eläkeputkesta saatiin aikaan. Lisää tekoja tarvitaan.

Toimenpiteiden kiirettä korostaa se, että koronavuonna Suomen kestävyysvaje on paisunut entisestään. Vuosi sitten sen osuus bkt:sta oli 4,7 prosenttia, nyt 5,5 prosenttia. Kestävyysvaje tarkoittaa sitä, kuinka paljon taloutta pitää sopeuttaa, jotta julkinen velka on hallittavissa. Mitä pidempään päätösten kanssa vitkutellaan, sitä enemmän valtio joutuu leikkaamaan menoista. Menoista, jotka koskettavat meidän jokaisen arkea.

Koronavuonna Suomen kestävyysvaje on paisunut entisestään.

Kommentoi

Uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut