Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Mikä on sähkön tuntihinta nyt? Seuraa tästä

Lukijalta | Lahti ei ole väärä paikka erämuseolle

Vili Uuskallio teilaa Lahden suunnitelmat osallistua kisaan valtakunnallisesta erä-, luonto- ja kulttuurimuseosta ( ESS 16.12.). Olen jyrkästi eri mieltä. Lahden historia alkaa kirjoituksen mukaan vuodesta 1870, kun höyrysaha nousi Vesijärven rantaan samana vuonna, kun Lahti–Pietari-rata valmistui.

Minulla Lahden historia ulottuu yli 10 000 vuoden taakse, kun Salpausselkä vapautui jään ja veden alta ja ensimmäiset veneilijät rantautuivat uudismaalle näihin maisemiin. Salpausselästä tuli vuosituhansien kuluessa luonnollinen kulkureitti Lännestä itään ja idästä länteen.

Reitin varrelle ilmaantui jo 1673 markkinapaikka Ruotsin kuninkaan päätöksellä. Lahden kylä sijaitsi ”suuren yleisen tien varrella ja kaikista neljästä kaupungista, Turusta, Viipurista, Helsingistä ja Porvoosta, sopivan matkan päässä”.

Sahateollisuus ja sitä seurannut puu- ja metalliteollisuuden kausi toi kasvua ja kehitystä Lahteen. Se kausi on hiipuvaa lähihistoriaamme.

Elämme jälkiteollista aikaa täällä Lahdessakin, kuten ympäri maailmaa vastaavan kauden kaupungeissa ja koko Suomessa. Olemme megatrendin muutoksen kynnyksellä, jossa luonto palaa kaupunkeihin ja luontoarvot ihmisten mieliin.

Lahdesta se ei ole koskaan kadonnut. Salpausselkä on pysynyt paikallaan. Sen läpi teollinen kausi synnytti kaksi ratalinjaa ja muutaman tielinjauksen. Samoin Vesijärven rantamaisemat ovat säilyneet ainutlaatuisena muistona jääkaudesta ja vesiliikenteeseen perustuvan suomalaisen sivilisaation synnystä.

Lahdesta luonto ei ole koskaan kadonnut.

Rantojen ja veden puhdistamiseksi lahtelaiset ovat tehneet suuren työn, jolla Lahti on jo päässyt maailmankartalle muun muassa EU-komission tunnustamana Euroopan tulevana ympäristöpääkaupunkina.

Sijainniltaan Lahti on myös luonnollinen Järvi-Suomen portti, josta suomalaisen luonnon erityispiirteet avautuvat ja ovat säilyneet teollisuuskaudestamme huolimatta. Suomen matkailuvetovoima on Lahdessa näkyvissä luonnollisena – ei keinotekoisena.

Kulttuurihistoriamme ulottuu vuosituhansia pitemmälle kuin teollisen Lahden historia. Lahtelaisillekin lahtelaisuuden tuhansia vuosia taakse päin ulottuva tarina tulisi saada paremmin näkyväksi, jotta jääkauden historiaa ei tarvitsisi käydä tavaamassa Vääksystä Kanavan varresta. Sieltä löytyy lähin info-taulu Salpausselän tarinasta.

Kirjoittaja on Lahden kaupunginvaltuuston 2. varapuheenjohtaja (vas.).

Erämuseon sijoittaminen Lahteen herättää aiheellisia kysymyksiä