Lukijalta: Jäikö hoitajille edes luu käteen?

Elias Eerola

" Hoitajille jäi vain luu", näin otsikoi 30.5. ESS pääkirjoitustaan. Näinhän asia on lähes aina ollut ja luultavasti tulee vastaisuudessakin olemaan. Neuvottelujen aikana taloudellinen tilanne on huono tai ainakin sellainen aika on tulossa ja siihen on varauduttava. Usein on kyseessä yhteiskunnalle hyvin tärkeät, verovaroin toimivat esim. opetus- ja terveydenhuoltoalat.

Taannoin maamme taloutta pelastamaan tarvittiin julkisen puolen pienipalkkaisia työntekijöitä muun muassa kiky-tunneilla, lomarahojen justeeraamisella ja niin edelleen. Monilla parempipalkkaisilla aloilla ei ehkä korvia lotkautettu asialle. Miten esimerkiksi valtion, kuntien, järjestöjen ym. isopalkkaiset johtajat, kansanedustajat, päälliköt, avustajat ym. osuutensa hoitivat?

Vähän myöhemmin päättäjämme suunnittelivat ulkomailla ulkomaalaisten hyväksi toimiville rauhanturvaajille reilua palkankorotusta.

Koronakauden alkuvaiheessa suojakaapuiset hoitajat olivat sankareita – puheissa. Lehtikirjoittelujen (huhujen?) mukaan joissakin maissa maksetaan koronahoitajille useita satasia lisää kuukaudessa. Meillä kertakorvauksena 21 euroa, siis vuodessa pari soppa-annosta. Näin asioista kuulee kerrottavan,

Jotenkin kalskahti korvaan, kun keväällä tv:ssä HUS:n jokin ylihoitaja tavallaan vähätteli asioita ja hoitajia. Alalle olisi tulijoita enemmän kuin voidaan ottaa ja koulutuskin kestää vain jokusen viikon.

Muutaman viikon kuluttua tv:ssä ministeri sanoi olevansa alan opettaja ja tietää, että koulutus kestää useamman vuoden ja että ammattitaitoisista hoitajista on pulaa. Mikä on totuus? Tiettävästi lähiaikoina tarvitaan 4 000 hoitajaa lisää.

Koronakauden alkuvaiheessa suojakaapuiset hoitajat olivat sankareita – puheissa .

Asioista päättävillä taitaa tietämättömyys olla jonkinlainen ammattitauti. He toitottavat koulutuksen tärkeyttä. Pitkä ja vaativa koulutus ja ehkä myös sen tuoma vastuu pitäisi näkyä myös tilipussissa. Ei ole ehkä näkynyt ennenkään.

Lisäkoulutus saattaa jopa pienentää tilipussia. Vaativuus ja vastuu saattavat lisääntyä, mutta myös työaika ja työvuorot vaikuttavat.

Olen 85-vuotias. Monista hölmöiltä tuntuvista asioista säilytin lehtileikkeitä. Vuosikymmenten myötä ne ovat kadonneet. Toki monta kummallisuutta on jäänyt mieleen, joskin pilkuntarkkuus puuttuukin.

Vuosikymmeniä sitten VR haki taajamajuniin rahastajia. Vaatimuksena oli molempien kotimaisten kielten taito ja VR:n perehdyttämiskurssi.

Museovirasto haki usean vuoden kokemuksen omaavaa tutkijaa. Vaatimuksena muun muassa monipuolinen kielitaito ja ylempi korkeakoulututkinto. Taisi rahastajan palkka olla hivenen parempi.

Miksi huono tilanne rasittaa aina samoja aloja?

Eräs kaupunki haki kaupunginsairaalaan sairaanhoitajaa. Vaatimus ja palkkaus viran mukaiset. Toinen kaupunki haki teurastamolle ammattitaitoista teurastajaa. Palkkaus kummallakin suunnilleen sama. Onhan teurastajan ammatti miesmäisempi ja saattoihan ammattikunnan poliittinen värisävykin olla erilainen.

Olikohan jo silloinkin, kymmeniä vuosia sitten, maamme taloudellinen tilanne huono? Minkä vuoksi sitä ei ole korjattu? Miksi huono tilanne rasittaa aina samoja aloja? Miksi Tehyn ja Superin ehdotus palkkojen korjaamiseksi "osamaksumallilla" ei käynyt? Olisikohan pöydän eri puolilla eritasoiset "kauppamiehet"?

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut