Lukijalta: Ennakkoluulot ja tosiasiat vastakkain

Pentti Rauhala

Saara Larkio toi Esalaisessaan ( ESS 8.7.) ansiokkaasti esiin painavia näkökohtia liittyen Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän ja Mehiläisen perusterveydenhuollon palveluja tarjoavaan yhteisyritykseen.

Tiedossani on asiakaskokemusta Jämsän seudulta, jossa yksityinen terveysyritys on tuottanut perusterveyshuollon palvelut jo vuosia. Siirron myötä ne paranivat merkittävästi entiseen kunnalliseen palveluun verrattuna. Myös Mänttä-Vilppulassa ja Etelä-Pohjanmaan Kuusiokunnissa kävi samoin: palvelut paranivat ja kustannukset alenivat.

Myös Päijät-Hämeen valinnanvapauskokeilussa mukana olleena asiakkaana voin allekirjoittaa saman. Lääkärinajan sai seuraavana päivänä ja vastaanottokäynnin ajankäyttö oli lääkärin hyvän ennakkovalmistautumisen myötä tehokkaampaa kuin ennen.

Julkisella ja yksityisellä puolella henkilökunta on varmasti yhtä osaavaa ja tunnollista, mutta toiminnan käytännön organisointitavassa voi olla yksityisellä palveluntuottajalla enemmän pelivaraa. Jos saamme tehokkaat digipalvelut etävastaanottoineen sekä ilta- ja viikonloppupäivystykset perusterveydenhuoltoon, asiakkaiden palvelu paranee ja Akuutin kuormitus vähenee.

Yhteisyrityksessä ei voi tehdä päätöksiä 49 prosentin omistusosuus sivuuttaen. Osakassopimusluonnoksen mukaan keskeiset päätökset vaativat määräenemmistön eli molempien osapuolten suostumuksen. On vaikea uskoa, että kuntayhtymän johdolla ja yhtymähallituksen jäsenillä olisi mitään muuta intressiä kuin parhaiden mahdollisten palvelujen tuottamistavan turvaaminen.

Kilpailutuskin on tehty käänteisenä kilpailutuksena siten, että palvelun hinta on laskettu etukäteen. Tällöin palveluja tarjoavat yritykset ovat kilpailleet palvelujen sisällöllä eivätkä hinnalla.

Keskeiset päätökset vaativat määräenemmistön eli molempien osapuolten suostumuksen.

On ymmärrettävää, että henkilöstöllä voi olla epäilyksiä muutoksen suhteen. En tunne sosiaali- ja terveysalan sopimuksia, mutta opetusalallakin julkiset ja yksityiset sopimukset ovat lähes identtiset. Siitä työmarkkinajärjestelmä pitää huolen. Myös vanhojen työntekijöiden kunnallisten lisäeläke-etujen säilyminen on turvattu.

Olen itse ollut johtamassa suuren ammattikorkeakoulun henkilöstön siirtoa kunnallisilta työnantajilta kuntaomisteiselle yhtiölle 1990-luvulla ja muistan hyvin ennakkoluulot, jotka kaikki osoittautuivat aiheettomiksi. Hyvä henkilöstöjohtaminen, henkilöstömyönteisyys ja henkilöstön vaikutusmahdollisuuksien turvaaminen muutosvaiheessa ovat tärkeitä.

Kirjoittaja on filosofian tohtori ja dosentti Lahdesta.

Kommentoi

Uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kahdesti päivässä arkisin ja kerran päivässä viikonloppuisin.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut