Tämä kaikkien tulisi tietää koronasta: Miten suojautua ja suojella muita virukselta, jota oireetonkin voi tartuttaa?

Mitä koronasta tulisi tietää? Kokosimme tähän juttuun tärkeimmät.

Iida Tiihonen

Suomessa varaudutaan tällä hetkellä laajaan koronavirusepidemiaan, joka lievimmilläänkin tulee sairastuttamaan arvioiden mukaan yli miljoona suomalaista.

Jokainen suomalainen voi omalla toiminnallaan hidastaa viruksen leviämistä. Käsien peseminen ja sosiaalisten kontaktien vähentäminen ovat tehokkaimmat keinot virusta vastaan. Myös terveiden on syytä vähentää sosiaalisia kontakteja.

Mitä koronasta tulisi tietää? Kokosimme tähän juttuun tärkeimmät.

Uusi koronavirus sai alkunsa, kun Kiinassa todettiin uuden viruksen aiheuttamia keuhkokuumetapauksia joulukuussa 2019. Virus nimettiin SARS-CoV-2:ksi, sen sukulaisviruksen sars-koronaviruksen mukaan.

Viruksen aiheuttamaa tautia kutsutaan nimellä covid-19.

Suurin osa koronavirukseen sairastuneista saa lievän taudin.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan tähän mennessä sairastuneista noin 80 prosenttia on sairastanut taudin lievänä ja parantunut siitä.

Noin 14 prosentilla sairastuneista oireet ovat olleet vakavampia, kuten keuhkokuumetta ja/tai hengenahdistusta.

Noin kuudella prosentilla sairastuneista tila on ollut kriittinen.

Taudin oireita ovat hengenahdistus, väsymys, yskä, kuume ja lihassärky.

Jos oireet ovat lievät eikä sairastunut kuulu riskiryhmään, voi taudin sairastaa rauhassa kotonaan.

Lieviä oireita ovat nuha, kurkkukipu, yskä, kuume ja lihassärky.

Mikäli epäilet sairastuneesi koronaan, voit tehdä koronaviruksen oirearvion Omaolo-verkkopalvelussa.

Terveydenhuoltoon tulee aina olla ensin yhteydessä puhelimitse sen sijaan, että menisi esimerkiksi päivystykseen sairastuttamaan muita.

Valtakunnallinen neuvontanumero on 0295 535 535. Vakavien oireiden ilmaantuessa tulee soittaa omaan terveyskeskukseen tai päivystykseen.

Viranomaiset ovat muistuttaneet, ettei koronavirustartuntaa tai altistusta epäillessä pidä soittaa hätänumeroon. Hätänumeroon 112 tulee soittaa vain kiireellisissä tilanteissa.

Taudin leviämistehokkuuden kannalta merkittävää on, että koronatartunnan saanut voi tartuttaa muita jo ennen oireiden alkamista.

Koronavirus tarttuu ensisijaisesti pisaratartuntana yskiessä tai aivastaessa.

Taudin voi saada myös kosketuksen välityksellä pinnoilta.

Virus voi säilyä pinnoilla tartuttavana muutamista tunneista muutamiin päiviin.

On väläytelty myös mahdollisuutta, että koronavirus tarttuisi ihmisestä ihmiseen hengitysilmassa niin sanottuna aerosolitartuntana. Näkemykset siitä, kuinka todennäköisesti koronatartunnan voi saada hengitysilmasta, vaihtelevat.

Itämisajaksi kutsutaan aikaa tartunnan saamisesta oireiden alkamiseen. Koronaviruksen oireet ilmestyvät viimeistään kahdessa viikossa tartunnasta, keskimäärin vajaassa viikossa.

Jokainen voi omalla toiminnallaan hidastaa koronaviruksen leviämistä.

Tärkeimmät konstit ovat sosiaalisten kontaktien vähentäminen ja käsien peseminen.

Ihmisjoukkoja ja tungosta suositellaan välttämään, lisäksi tulisi pitää yli metrin turvaetäisyys ihmisiin. Kätellä ei kannata.

Käsienpesu on tehokas keino viruksen leviämisen hidastamiseen. Käsiä tulisi pestä huolellisesti vedellä ja saippualla vähintään 20 sekunnin ajan. Tarvittaessa kädet voi puhdistaa alkoholipitoisella käsihuuhteella, mikäli vettä ja saippuaa ei ole saatavilla.

Kädet kannattaa pestä varsinkin ulkoa sisälle tullessa, aina vessakäynnin jälkeen sekä aina niistämisen, yskimisen tai aivastamisen jälkeen.

Myös kodin pitäminen puhtaana kannattaa. Varsinkin käsipyyhkeitä tulee vaihtaa usein, jotta pöpöt eivät jää kotiin pyörimään.

Sosiaalisia kontakteja vähentämällä suojaa paitsi itseään myös muita.

Erityisen tarkkana täytyy olla koronaviruksen riskiryhmiin kuuluvien kanssa.

Koronaviruksen riskiryhmiä ovat THL:n mukaan yli 70-vuotiaat. Lisäksi erityisesti iäkkäillä taudin vaaraa lisäävät sairaudet, jotka vaikuttavat merkittävästi keuhkojen tai sydämen toimintaan tai elimistön vastustuskykyyn.

Myös sairaalloinen ylipaino ja tupakointi heikentävät keuhkojen toimintaa.

Yskiä, aivastaa ja niistää kannattaa kertakäyttönenäliinaan, jonka heittää pois heti käytön jälkeen.

Esimerkiksi Työterveyslaitos suosittelee, että kertakäyttöinen nenäliina heitetään biojäteroskiksen sijaan sekajätteeseen käytön jälkeen.

Jos kertakäyttöistä nenäliinaa ei ole ulottuvilla, tulee yskiä tai aivastaa hihan yläosaan.

Käsiin ei pidä yskiä tai aivastaa.

Vaikka flunssan oireet olisivat lievät, tulee välttää sosiaalisia kontakteja ja pysytellä kotona, jottei tartuta muita.

Karanteenilla tarkoitetaan terveen henkilön liikkumisvapauden rajoittamista.

Eristys on tarttuvaa tautia sairastavan potilaan eristämistä terveistä.

Lääkäri voi määrätä eristykseen tai karanteeniin henkilön, joka on sairastunut (eristys) tai jonka epäillään sairastuneen (karanteeni).

Karanteenissa oleva henkilö ei voi mennä kauppaan, työhön, kouluun tai päiväkotiin. Ulos voi mennä, jos ei mene muiden ihmisten lähelle.

Yli 70-vuotiaille ja ulkomailta palaaville suositellaan karanteenia vastaavia olosuhteita. Mikäli on välttämätöntä käydä itse esimerkiksi kaupassa tai apteekissa, se olisi hyvä tehdä silloin, kun muita asiakkaita on vähän.

Sosiaalisia kontakteja rajoittamalla voidaan vaikuttaa sekä koronavirusepidemian kestoon että tartuntojen päivittäiseen määrään.

Rajoitustoimilla epidemian kesto pitenee, mutta tartuntamäärien huippu tasoittuu. Näin terveydenhuollon on helpompi yrittää selvitä epidemian tuomasta ruuhkasta.

Lähteet: THL, WHO.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.