Talvisodan miestappiot jakautuivat epätasaisesti eri puolille Suomea

Hietaniemen sankarihautausmaa Helsingissä marraskuussa 2017. EMMI KORHONEN / LEHTIKUVA
STT

STT

Talvisodan rintamilla sai surmansa tai katosi yli 26 600 sotatoimissa ollutta suomalaista, joukossa myös lukuisia lottia ja muita rintamalla palvelleita naisia. Kokemattomuus kostautui, sillä kesken sodan rintamalle tulleet täydennysjoukot kokivat usein raskaampia menetyksiä kuin sodan karaisemat yksiköt. Talvisota alkoi 30. marraskuuta 1939 Neuvostoliiton hyökättyä Suomeen.

Sodan ajan kenttäarmeija perustettiin pääosin reservistä. Palveluksessa talvisodan alla olleet varusmiesyksiköt riittivät lähinnä suojajoukkojen rungoksi tulppaamaan maahan tunkeutuvaa hyökkääjää ja voittamaan aikaa puolustusjärjestelyille.

Vielä 1930-luvulla joukot perustettiin paikkakuntakohtaisesti niin, että saman pitäjän, kylän tai kaupunginosan miehet palvelivat usein samassa yksikössä. Etuna tällä oli perustamisen nopeus sekä se, että miehet tunsivat etukäteen toisensa, jolloin joukko hitsautui helposti yhteen.

Sattuma niitti satoaan

Yhdeltä paikkakunnalta perustetun joukon riskinä oli, että pahaan paikkaan jouduttaessa pientä paikkakuntaa saattoi kohdata suuri suru. Sattumakin korjasi usein satoaan rintamalla.

Kantahämäläisen Kalvolan joulu vuonna 1939 oli surun mustaama. Muutamaa päivää ennen joulua raskaan tykin kranaatin täysosuma majoituskorsuun Summassa surmasi kerralla neljätoista kalvolalaista ja lisäksi muutamia miehiä lähipaikkakunnilta.

Koillismaalaista Taivalkoskea kohtalo koetteli Kuhmon Saunajärvellä 4.2.1940. Silloin pääasiassa Taivalkosken miehistä muodostettu joukkue hiihti suoraan päin vihollisen miehitystä. Seurauksena oli parikymmentä uutta sankariristiä Taivalkosken kirkkomaalle.

Vastahyökkäys vaati veronsa

Lähinnä eteläpohjalaisen Nurmon miehistä kootun Kevyt Osasto 8:n eskadroonan viivästynyt vastahyökkäys Äyräpään kirkonmäellä 5.3.1940 oli kohtalokas. Rinteeseen jäi nelisenkymmentä nurmolaista. Vainajia ei pystytty evakuoimaan kotipitäjän multiin vaan heidät siunattiin kentälle jääneinä.

Savolaisen Rantasalmen miehet kokivat kovan kohtalon Laatokan koilliskulman saaristotaisteluissa talvisodan loppuvaiheessa. Petäjäsaareen kaatui 6.3. lähes viisikymmentä rantasalmelaista. Moni mies katosi jäljettömiin ankarissa taisteluissa, ja kotipitäjään voitiin evakuoida vain harvoja kaatuneita. Petäjäsaaressa kadonneet julistettiin myöhemmin kuolleiksi.

Suomussalmi kemiläisten kohtalona

Kuntakohtainen kaatuneiden määrä talvisodassa oli Kansallisarkiston tietokannan mukaan keskimäärin 0,8 prosenttia väestöstä. Ankarimmin talvisota verotti Kemiä, jonka väestöstä kaatui 3,3 prosenttia. Kemiläisiä taisteli Suomussalmella ja Kuhmossa.

Kansallisarkiston sodissa 1939–1945 menehtyneiden tietokannassa ei mahdollisesti ole otettu huomioon Kemin kaupungin ja Kemin maalaiskunnan ennen talvisotaa tapahtunutta osittaista kuntaliitosta, ja Kemin henkilötappiot näyttävät siksi ylisuurilta. Kuntaliitos huomioon ottaen tappioprosentti jää alle valtakunnallisen keskiarvon.

Kaatuneiden määrän laskemiseen vaikuttaa oleellisesti myös se, lasketaanko sotatoimien päätyttyä haavoihinsa menehtyneet sekä sotatoimissa kadonneet ja myöhemmin kuolleiksi julistetut mukaan tappiolukuihin.

Seuraavina synkässä tilastossa olivat Lappeenranta, Pihlajavesi, Karunki, Soini, Sodankylä, Uurainen sekä Längelmäki.

Pihlajaveden, Soinin ja Uuraisten miehiä kaatui paljon joulukuussa Taipaleessa Itä-Kannaksella. Soinilaisille kohtalokkain päivä oli 7.12.1939, jolloin heitä kaatui 21 menetettyä pääasemaa takaisin vallattaessa. Runoilijana tunnettu reservin luutnantti Yrjö Jylhä johti soinilaisten komppaniaa. Hän jäi henkiin, mutta traumatisoitui komppaniansa verisestä tulikasteesta pahoin.

Paljon Pihlajaveden ja Uuraisten miehiä meni Taipaleessa joulukuun puolivälissä puna-armeijan ankaraa hyökkäystä torjuttaessa. Karungin ja Sodankylän miehiä kaatui Suomussalmen taisteluissa joulukuun puolivälissä, ja längelmäkeläisten kohtaloksi koitui Tolvajärvi, jossa suomalaisjoukot saavuttivat sodan ensimmäiset voittonsa joulukuun puolivälissä.

Nuoret upseerit johtivat esimerkillä

Talvisodassa kaatuneiden yleisin ammattinimike oli maanviljelijä. Kaatuneilla oli paljon muitakin maa- ja metsätalouteen viittaavia ammattinimikkeitä. Suomi oli sodan aikaan vielä vahvasti maatalousmaa.

Akateemisten ammattien harjoittajia ja ylioppilaita kaatui paljon siksi, että heidät pyrittiin varusmiesaikana kouluttamaan reserviupseereiksi, elleivät fyysiset seikat olleet esteenä. Juuri heistä tuli etulinjan joukkueenjohtajia tai tulenjohtajia. Monien vanhojen oppilaitosten juhlasalien kivilaatoissa on pitkä rivi sodassa kaatuneiden koulun oppilaiden ja opettajien nimiä.

Edestä ja esimerkillä johtaminen ei ollut pelkkä myytti – vänrikit olivat kaatuneiden joukossa yliedustettuina. Kolme neljästä kaatuneesta upseerista oli vänrikkejä, ja upseeritappiot muodostuivat muutenkin hyvin suurelta osin vänrikeistä ja luutnanteista. Nuorten aktiivi- ja reserviupseerien tappioprosentissa ei ollut merkittävää eroa.

Metsänhoitajat olivat yksi kovia menetyksiä kärsinyt akateeminen ammattiryhmä, ja sota vaati raskaan uhrin myös opettajilta. Sota verotti ankarasti Suomen akateemista nuorisoa ja vaikutti osaltaan siihen, että sodan jälkeen yhä suurempi osa opiskelijoista oli naisia.

Syntymävuoden perusteella ankarimmat tappiot koki vuoden 1916 ikäluokka. Nämä miehet olivat talvisodan riehuessa 23–24-vuotiaita.

Talvisodan päättymisestä tulee perjantaina kuluneeksi 80 vuotta. Suomen ja Neuvostoliiton välinen rauhansopimus tuli voimaan 13. maaliskuuta 1940. Sodassa surmansa sai rintamalla olleiden lisäksi noin tuhat suomalaista siviiliä.

------

Juttua korjattu klo 18.20: Muokattu otsikkoa ja lisätty tekstiin tietoa siitä, että Kemin kaupungin ja Kemin maalaiskunnan kuntaliitos huomioon ottaen Kemin henkilötappiot jäävät alle valtakunnallisen keskiarvon.

Lähteinä käytetty muun muassa teoksia: Jari Leskinen ja Antti Juutilainen: Talvisodan pikkujättiläinen, Ensio Siilasvuo & al. (toim.): Talvisotakronikka, Talvisodan historia 1–4, Vapautemme hinta

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut