Miksi Turkki avasi rajansa, ja mitä maa EU:lta oikeastaan haluaa?

Turkin ja Kreikan rajoille on nyt pakkautunut ainakin tuhansia ihmisiä, ja asia on saanut EU:n kriisitilaan. AFP / LEHTIKUVA
STT

STT

Turkki avasi viime viikolla rajansa EU-alueelle, mikä on aiheuttanut Eurooppaan viime päivinä kaaoksen. Turkki on kertonut motiivikseen muun muassa sen, että maa ei voi enää yksin kantaa vastuuta pakolaisista. Maa on ilmaissut myös turhautumisensa siihen, että EU ja muut länsimaat eivät ole osallistuneet tarpeeksi Syyrian Idlibin kriisin ratkaisuun.

Mutta mitä Turkki EU:lta oikeastaan toivoo ja miksi maa päätti avata rajansa juuri nyt?

Rajojen avaamiseen on sekä sisä- että ulkopoliittisia syitä. Ensimmäinen liittyy sisäpoliittisiin tekijöihin. Turkissa on jo yli neljä miljoonaa pakolaista, heistä arviolta 3,6 miljoonaa syyrialaisia.

Syyrian sisällissodan alkuvuosina Turkki avasi ovensa avokätisesti pakolaisille, mutta sisällissodan pitkittyessä turkkilaisten asenteet pakolaisia kohtaan ovat kiristyneet. Myös Turkin huono taloustilanne on vaikuttanut asiaan.

Sisällissodan alkuvuosina ei ollut myöskään tiedossa, että Syyrian pakolaisten oleskelu Turkissa pitkittyisi näin paljon.

– Rajojen avaamisen taustalla lienee presidentti Recep Tayyip Erdoganin turhautumista siitä, että Turkki pitää pakolaisia. Hän on saanut tarpeekseen ja haluaa näyttää, että voi toimia, sanoo Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Toni Alaranta

Alaranta arvioi myös, että Turkki pyrkii toimillaan laajemminkin näpäyttämään EU:ta.

– Katson sen itse niin, että kyse ei ole vain Syyriasta, vaan Turkki haluaa myös jollain tapaa reagoida itäisen Välimeren ja Kyproksen kysymykseen ja näpäyttää EU:ta.

EU rankaisi viime kesänä Turkkia muun muassa taloudellisilla toimenpiteillä, kun Turkki aloitti maakaasun poraukset Kyproksen lähistöllä Välimerellä. Kyproksen pohjoisosa on ollut vuodesta 1974 Turkin vallan alla, mutta Turkin mukaan sillä on oikeus tehdä energiaetsintöjä myös saaren eteläosassa.

"Turkin ulkopoliittinen identiteetti ei koskaan ole ollut näin sekaisin"

Toinen, ulkopoliittinen syy on Turkin turhautuminen Idlibin kriisiin. Turkki on kritisoinut länsimaita siitä, että ne eivät ole osallistuneet Idlibin kriisin ratkaisuun. Syyrian hallinto ja Venäjä ovat pommittaneet kiivaasti pohjoista Idlibin aluetta, joka on viimeinen Turkin tukemien Syyrian kapinallisryhmien hallussa oleva alue.

Iskut ovat kohdistuneet laajalti myös siviilikohteisiin, muun muassa kouluihin. Luoteis-Syyriassa noin 900 000 ihmistä on paennut Idlibin taistelujen takia kodeistaan viime kuukausien aikana, kertoi helmikuun lopussa YK:n hätäaputoimisto OCHA. Toimiston mukaan heistä noin 170 000 elää taivasalla talvisissa oloissa.

Lisäksi YK:n tutkimusryhmä kertoi maanantaina julkaisemassaan raportissa, että Venäjä on syyllistynyt sotarikoksiin Syyriassa pommittaessaan siviilikohteita.

Taistelut ovat synnyttäneet alueella pahan humanitaarisen kriisin. Monilla ihmisillä ei ole enää ollut selkeää paikkaa, jonne paeta. Presidentti Erdogan totesi viimeksi viikonloppuna, että Turkki ei enää pysty vastaanottamaan uusia pakolaisia.

Alarannan mukaan on kuitenkin vaikea arvioida, mitä Turkki EU:lta Idlibissä ja pakolaisten suhteen odottaa.

– Erdogan on useasti puhunut lentokieltoalueista Idlibiin. En tiedä, odottaako hän, että länsimaat osallistuisivat näihin. Sitten hän varmaan odottaa moraalista ja poliittista tukea Syyrian lisäksi muilla kentillä.

Alaranta huomauttaa, että Turkin toiveita on kuitenkin vaikea tulkita.

– Turkin ulkopoliittinen identiteetti ei ole koskaan ollut näin sekaisin. Ei kukaan oikeastaan tiedä, mitä Turkki hakee, Alaranta sanoo.

Esimerkkejä riittää. Vaikka Turkki on Nato-maa, se on viime aikoina lähentynyt Venäjän kanssa ja tehnyt sen kanssa asekauppoja. Samalla se on vastustanut Syyriassa Venäjän liittolaista, Syyrian presidentti Bashar al-Assadia, mutta pyrkinyt myös välttämään sotilaallisen yhteenoton Venäjän kanssa.

Pakolaissopimuksen onnistuminen riippuu siitä, kenen kannalta asiaa katsoo

Turkin ja EU:n vuonna 2016 solmima pakolaissopimus horjuu Turkin päätettyä avata rajansa EU-alueelle. Turkin ja Kreikan rajoille on nyt pakkautunut ainakin tuhansia ihmisiä, ja asia on saanut EU:n kriisitilaan.

Pakolaissopimus sai aikoinaan kiitosta siitä, että se vähensi merkittävästi siirtolaisten tuloa Eurooppaan. Toisaalta esimerkiksi ihmisoikeusjärjestöt kritisoivat sopimusta.

Sopimuksen toimivuus riippuukin siitä, kenen kannalta asiaa katsoo, sanoo EU:n turvapaikkapolitiikkaan perehtynyt asiantuntija Anna-Kaisa Hiltunen.

– EU:n kannalta sopimus on toiminut. Jos katsoo lukuja, miten paljon ihmisiä ennen sopimusta tuli Kreikan saarille, niin tulijoita on sopimuksen jälkeen ollut huomattavasti vähemmän.

Pakolaisten kannalta tilanne on ollut hankalampi.

– Kreikkaan saapuneet ovat jääneet jumiin saarille. Siellä on noin 40 000 ihmistä jumissa ja saarilla on täysin epäinhimilliset olosuhteet.

Onko EU tehnyt tarpeeksi?

Turkin syytökset ovat kohdistuneet siihen, että EU ei ole tehnyt tarpeeksi pakolaisten auttamiseksi. Syytöksissä on sekä totuuspohjaa että Turkin liioittelua.

Osana sopimusta EU lupasi Turkille taloudellista tukea pakolaistilanteen helpottamiseksi kuusi miljardia euroa. Summa on jaettu kahteen kolmen miljardin osioon, joista ensimmäisen projektit päättyvät viimeistään 2021 keskivaiheilla ja toisen osion 2025 keskivaiheilla. Käytännössä suurin osa projekteista on päättynyt jo aiemmin.

– Presidentti Erdogan on ilmeisesti toivonut, että saisi omien käsiensä kautta käsitellä kuutta miljardia euroa, mutta EU:n tuki on kulkenut ohjelman kautta, joka ohjaa varoja esimerkiksi pakolaisten koulutukseen ja terveyspalveluihin, Hiltunen sanoo.

Vaikka EU:n rahoitus on siis toiminut lupausten mukaisesti, eivät jotkut Turkin toivomat asiat ole edenneet, Hiltunen sanoo.

– Sopimuksessahan puhutaan viisumivapauden edistämisestä turkkilaisille, mutta siitä vielä neuvotellaan. Lisäksi siellä on sanamuoto humanitaarisesta ohjelmasta, jossa oli muotoiltu, että jos paperittomien tulijoiden määrä laskee merkittävästi, voidaan perustaa humanitaarinen ohjelma, jonka kautta jäsenmaat voivat vapaaehtoisesti ottaa lisää pakolaisia Turkista.

– Tämä ei ole vielä edennyt. Se on ihan validi argumentti, että EU olisi voinut tehdä tässä suhteessa enemmän. Tulijoiden määräthän laskivat.

Turkissa olevien Syyrian pakolaisten olot vaihtelevat. Vaikka maa on kiistatta antanut turvan monille pakolaisille, on osa syyrialaisista kokenut Turkissa vaikeuksia.

Asiaa on vaikeuttanut se, että syyrialaiset oleskelevat maassa tilapäisen suojelun statuksella, eivät virallisina pakolaisina. Tämä tarkoittaa, että moni joutuu turvautumaan pimeisiin töihin ja esimerkiksi lapsilla on ollut vaikeuksia päästä koulutuksen pariin. Siksi lähtö Eurooppaan voi tuntua monista yhä houkuttelevalta.

Viime syksynä Turkin raportoitiin palauttavan pakolaisia pakolla Syyriaan. Turkki on kiistänyt pakkopalautukset.

"Ratkaisuja olisi parempi tehdä ennen kriisiä"

EU:n edustajat matkustavat tänään Turkkiin ratkoakseen niin pakolaiskysymystä kuin Syyrian tilannetta. Mutta vaikka Kreikan ja Turkin rajakriisi saataisiin nyt ratkaistua, on EU:lla silti yhä edessään pysyvän ratkaisun löytäminen pakolaiskriisiin.

Yksi ratkaisematon ongelma on ollut kysymys turvapaikanhakijoiden sisäisistä siirroista ja Dublin-järjestelmän uudistamisesta. Suurin kiista on ollut, voivatko EU-maat poiketa Dublin-sopimuksen säännöstä, jossa ensimmäiset tulomaat ovat vastuussa turvapaikanhakijoiden vastaanottamisesta. Tällä haluttaisiin helpottaa Kreikan ja Italian taakkaa siirtolaisten vastaanottamisessa.

Jo edellinen EU-komissio ehdotti, että turvapaikanhakijoita voitaisiin jakaa muihin maihin, mutta asiassa ei ole edetty.

– Jos ajatellaan EU:n yhteistä turvapaikkajärjestelmää ja sen kehitystä, antoi edellinen komissio uudistusehdotuksia useita kappaleita. Mutta ne kaikki raukesivat, koska turvapaikanhakijoiden sisäisistä siirroista eli vastuunjakamisesta ei ole päästy sopuun, Hiltunen sanoo.

– Tämä taas johtuu siitä, että EU:n jäsenmaissa oli maita, joille vastuunjako turvapaikanhakijoista ei ole kerta kaikkiaan sopinut, hän lisää.

Lisäksi ratkaisematta on yhä kysymys EU-maiden turvapaikkajärjestelmien yhtenäistämisestä. Tällä hetkellä EU-maat tulkitsevat esimerkiksi turvapaikan saamisen kriteereitä eri tavoin, Hiltunen sanoo.

– Nyt on taas kriisi. Kriisitilanteessa syvällisten muutosten tekeminen ei usein nimenomaan onnistu. Niitä olisi parempi tehdä ennen kriisiä, Hiltunen lisää.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut