Suomen hankkimien F35-hävittäjien hinta ei ole insinööriprikaatikenraali Juha-Matti Ylitalon mukaan merkittävästi noussut inflaatiosta huolimatta.
– Yhdysvaltain hallinto tekee hankintasopimuksia eri toimituseristä. Meidän ensimmäisten koneiden osalta sopimukset ovat juuri viimeistelyssä. Se hinta, joka meille on indikoitu, ei ole odottamattomasti muuttunut, Ylitalo kertoo.
Julkisuudessa hävittäjähankkeen nokkamiehenä näyttäytyi puolustusministeriön strategisten hankkeiden ohjelmajohtaja Lauri Puranen. Todellisuudessa vetäjiä oli useita.
Puolustusministeriö vastasi strategisten hankkeiden ohjelmista, muun muassa tiedottamisesta. Hankkeen johto on Ilmavoimissa, jossa hankejohtajana on ollut pääosin operaatiopäällikkö.
– Itse taas johdin Puolustusvoimien logistiikkalaitoksella materiaaliprojektia eli hankintaprosessia ja ylläpitojärjestelmän rakentamista, Ylitalo sanoo.
2015 alkanut hävittäjähanke jatkuu ensi vuosikymmenelle asti. Ylitalo jätti projektin heinäkuussa ja siirtyi Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen apulaisjohtajaksi.
Jo hieman aiemmin hankkeen nimi vaihtui HX:stä F-35:ksi valitun hävittäjän mukaan.
F-35 oli kisan ainoa viidennen sukupolven hävittäjä. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että yhdysvaltalaisen Lockheed Martinin valmistamassa koneessa on sisäänrakennetut häiveominaisuudet, jotka estävät tutkassa näkymistä.
Ennen valintaa arvoitus oli, miten F-35 soveltuu Suomen maantiekentille.
– Sillä on vähän eri kiitotievaatimukset kuin nykyisellä kalustolla, mutta emme merkittävästi joudu muuttamaan taistelutapaamme. Jarruvarjo kuuluu hankkimiimme koneisiin. Sen ansiosta pystymme käyttämään konetta hiukan lyhyemmillä kiitoteillä, Ylitalo sanoo.
Autoteiden käyttö kiitoratoina on osa Suomen ilmavoimien taistelutapaa, jota hävittäjävalmistajien piti vähän hankkeen aikana opiskella.
– Hajautamme kalustoa koko valtakuntaan, mistä esimerkiksi maantieharjoitukset ovat rauhan aikana näkyvä osoitus. Hajauttamalla ja liikuttamalla turvaamme lentokaluston taistelukestävyyttä. Se on monelle suurvallalle aika vieraskin tapa.
F35-hävittäjien hinta ei ole merkittävästi noussut inflaatiosta huolimatta. Rasmus Tarvainen
Ylitalon mukaan hävittäjävalinta oli yllättävän tasainen.
– Ehdokkaat paransivat vuosien varrella merkittävästi tarjoustaan ja kokonaispakettiaan. Osallistuminen HX-tarjouskilpailuun oli tarjoajille merkittävä taloudellinen panostus.
Suomen ohella moni muukin maa on viime vuosina päätynyt hankkimaan juuri F-35-hävittäjiä. Ylitalon mukaan se ei vaaranna aikataulua, jonka mukaan ensimmäisten koneiden pitäisi tulla Suomeen muutaman vuoden kuluttua.
– Pidemminkin se tuo turvaa ja jatkuvuutta, koska tilauskanta on riittävä ja alihankintaketjuissa on riittävästi aktiviteetteja. On meidän etu, mitä enemmän kaluston käyttäjiä on, Ylitalo sanoo.
– Kukaan ei ole tuotantoprosessissa kiilaamassa ohitsemme, se on selkeä asia.
F-35-hankintapäätöksen on tehnyt lähes 20 maata.
Hävittäjähanketta on lähinnä kehuttu. Se viivästyikin vain reilu puolisen vuotta, vaikka kesken kaiken iski koronapandemia, joka vaikeutti liikkumista.
Turvallisuuden kannalta tärkeän hankkeen neuvotteluja ei juuri voitu pitää etäyhteyksin.
– Pääosin neuvottelut tapahtuivat Suomessa. Delegaatioiden matkustamisessa jouduttiin aika paljon erityisjärjestelyihin. Ehkä suurempi haaste oli se, etteivät neuvottelijat voineet valmistusmaissa tulla työpaikoilleen valmistelemaan tarjouksiaan.
Yksi hankkeen onnistumisista on se, ettei yksikään hävinnyt hävittäjävalmistaja käynnistänyt jälkeenpäin valitus- tai oikeusmenettelyä.
Jos hävittäjähankinta olisi meneillään vielä nyt Ukrainan sodan aikaan, julkista kritiikkiä saattaisi olla vieläkin vähemmän. Koneita jopa saatettaisiin vaatia enemmän kuin hankintamäärä 64.
– Se on optimaalinen lopputulos. Konemäärä täyttää suorituskyvylle asetetut vaatimukset, Ylitalo toteaa.
Yleisesti puolustusalalla oletetaan, että F-35:n hankintahinta on vain 30 prosenttia koneen elinkaaren kokonaiskustannuksista. Tällöin hankkeen kokonaishintalapuksi tulisi yli 30 miljardia euroa. Kyseessä on Suomen kaikkien aikojen suurin ostos.
Hintaakaan ei hankkeen aikana kritisoitu voimakkaasti. Esimerkiksi kaikki eduskuntapuolueet hyväksyivät Puolustusvoimien esityksen sellaisenaan.
Yhden harvoista kritiikeistä esittivät eläkkeellä olevat upseerit Tuomo Hirvonen, Ahti Lappi ja Pentti Tervonen kirjassa Raportti uusien hävittäjien hankinnasta.
Heidän mukaansa tehokas ilmatorjunta, lennokit, satelliitit ja kyberkeinot ovat suhauttamassa kalliiden hävittäjien ohi. Everstiluutnantti evp. Hirvonen huomauttaa, ettei ilmataisteluja ole juuri nähty sitten Falklandin sodan 1982 eli yli 40 vuoteen.
– Hankkeen alkuvaiheessa tehtiin tarkastelua miehittämättömien lentoaluksien tai ilmatorjuntaohjusjärjestelmien merkityksestä. Siinä päädyttiin kuitenkin siihen, että monitoimihävittäjä on se keskeinen ilmapuolustuksen ydin, kertoo Ylitalo.
Hän muistuttaa, että Suomi on päättänyt tehostaa myös ilmatorjuntaansa.
Ylitalo ei kommentoi hävittäjien roolia Ukrainan sodassa. Hän ei myös ota kantaa Hornetien lähettämiseen Ukrainaan.
Ylitalo kertoi Helsingin Sanomissa, että epävirallista keskustelua lähettämisestä on käyty. Juttu ilmestyi jo ennen pääministeri Sanna Mariniin (sd.) liittyvää Hornet-kohua.
3
