Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

ESS:n kesätoimittaja ja -kuvaaja etsivät päijäthämäläisiä saunojia ja saunoja – olisiko sinun lauteillasi tilaa?

Työolobarometri: Palkansaajien näkemykset tilanteestaan pääosin hyviä, mutta työoloissa suuria eroja eri ryhmien välillä

Valtaosa palkansaajista kokee tekevänsä merkityksellistä työtä, ja työelämän laatua pidetään monilla mittareilla hyvänä, selviää työ- ja elinkeinoministeriön tuoreimmasta työolobarometrista. Barometrissa tulee kuitenkin ilmi merkittäviä eroja palkansaajaryhmien työolojen välillä.

Esimerkiksi osaamisen kehittäminen kasautuu barometrin mukaan erityisesti niille, joilla on työtehtäviensä ja koulutuksensa vuoksi jo valmiiksi hyvät taidot ja kehittymismahdollisuudet. Työuupumuksen ja haitallisen stressin kokemukset ovat kasvaneet hieman edellisvuodesta, ja ne vaivaavat erityisesti nuorimpia ikäryhmiä, naisia, alempia toimihenkilöitä sekä kuntien työntekijöitä.

Työpaikan toiminta ja ilmapiiri miellyttävät eniten nuoria ikäryhmiä ja yksityisen puolen palkansaajia. Kielteisimpiä näkemykset ovat iäkkäimmillä palkansaajilla ja työntekijäasemassa olevilla.

Työministeri Tuula Haatainen (sd.) sanoo ministeriön tiedotteessa, että työelämän muutosten kiihtyessä riskit eriytymiseen kasvavat.

– Meidän on pystyttävä varmistamaan hyvä ja reilu työelämä kaikille tasa-arvoisesti niin, että eri palkansaajaryhmien kokemukset työelämästä eivät eriytyisi, hän painottaa.

Työolobarometriin haastateltiin yli 1 800:aa palkansaajaa viime elo–lokakuussa. Vastaajien viikkotyöaika oli vähintään 10 tuntia.

Barometria on tehty vuosittain vuodesta 1992 lähtien.

Miehillä paremmat vaikutusmahdollisuudet

Työolobarometrin viestit ovat suurelta osin melko myönteisiä. Esimerkiksi usko uuden työn löytymiseen on palannut pandemiaa edeltäneelle tasolle, ja useamman työpaikalla on lisätty kuin vähennetty henkilöstömäärää. Viime syksyn alavireiset talousnäkymät eivät juuri lisänneet esimerkiksi irtisanomisten tai lomautusten uhan kokemuksia.

Lisäksi palkansaajat kokevat voivansa vaikuttaa työhönsä entistä enemmän. Kokemus tosin jakautuu epätasaisesti: vaikutusmahdollisuuksia on erityisesti miehillä ja ylemmillä toimihenkilöillä, kun taas naisvaltaisella kunta-alalla vaikutusmahdollisuuksia on rajatusti.

Barometrista selviää myös, että pandemian aikana normalisoituneet etätyö ja digiviestintävälineiden käyttö ovat tasaantumassa aiempaa korkeammalle tasolle. Suurin osa etätyötä tekevistä koki voivansa riittävästi vaikuttaa siihen, kuinka usein he tekevät töitä etänä.

Vuonna 2021 barometriin lisättiin kysymys työpaikalla koetusta seksuaalisesta häirinnästä, ja kysymys toistettiin viime vuonna. Syksyllä 2022 kuusi prosenttia palkansaajista kertoi kokeneensa kyselyä edeltäneiden 12 kuukauden aikana seksuaalista häirintää työpaikallaan, heistä noin puolet kerran ja puolet useita kertoja.

Syrjinnän, työpaikkakiusaamisen sekä väkivallan ja sen uhkan kokemuksissa ei ole viime vuosina tapahtunut juurikaan muutoksia.

Pitkän aikavälin muutoksia palkansaajamarkkinoilla ovat barometrin mukaan esimerkiksi ikääntyminen, koulutustason nousu, ylempien toimihenkilöiden määrän kasvu ja työntekijöiden määrän väheneminen. Lisäksi palkansaajia on vähemmän teollisuudessa ja enemmän yksityisissä palveluissa.