Asunto-osakeyhtiön osakkaalla on jatkossa vahvempi oikeus tehdä esteettömyyttä parantavia muutoksia yhtiön yhteisiin tiloihin.
Tällaisia liikkumista helpottavia muutoksia voivat olla esimerkiksi kulkuluiskien, ovenavauslaitteiden ja erilaisten tukikaiteiden asentaminen.
Taustalla on asunto-osakeyhtiölain uudistus, joka astuu voimaan 8. maaliskuuta. Sen myötä taloyhtiön hallitus ei voi enää perustelematta kieltää osakasta tekemästä esteettömyyttä parantavia muutoksia yhteisiin tiloihin.
– Tähän saakka yhtiöllä on ollut niin sanottu vapaa harkintavalta, myöntääkö se osakkaalle oikeuden muutostyön tekemiseen yhtiön tiloissa, neuvontalakimies Tapio Haltia Kiinteistöliitosta kertoo STT:lle.
– Nyt osakkaan oikeutta muutostöihin yhtiön tiloissa vahvistetaan ja samalla yhtiön vapaata harkintavaltaa kavennetaan.
Haltian mukaan taloyhtiöllä säilyy edelleen oikeus asettaa tällaisille muutostöille ehtoja ja myös kieltää ne, jos töistä aiheutuu haittaa yhtiölle tai toisille osakkeenomistajille.
– Joudutaan siis tekemään intressipunnintaa, jos osakkaan etu ja esimerkiksi muiden osakkaiden haitta ovat vastakkain, Haltia sanoo.
"Yhtiöltä täytyy saada vihreää valoa"
Asunto-osakeyhtiölain mukaan osakkaalla on huoneistossaan suhteellisen vahva muutostyöoikeus. Omistamaansa huoneistoon saa tehdä monenlaisia muutoksia, kunhan ne vastaavat huoneiston käyttötarkoitusta ja toteutetaan hyvää rakennustapaa noudattaen.
Haltian mukaan lakimuutoksessa ei ole kyse siitä, että osakas saisi vastaavan oikeuden nyt täysimääräisenä yhteisiin tiloihin.
– Sen sijaan, jos osakas on aikeissa tehdä esteettömyyttä parantavan muutostyön yhtiön tiloihin, hän saisi siihen lähtökohtaisesti oikeuden, Haltia sanoo.
– Osakkaalla kuitenkin säilyy edelleen ilmoitusvelvollisuus yhtiölle ja velvollisuus noudattaa hyvää rakennustapaa. Taloyhtiö saa myös valvoa muutostyötä.
Vaikka uudessa laissa puhutaan muutostyöstä "ilmoittamisesta", Haltian mukaan kyse on käytännössä enemmänkin luvan hakemisesta muutostyölle taloyhtiöltä.
– Ilmoitukseen täytyy saada yhtiöltä vihreää valoa, mutta yhtiö ei toisaalta voi enää suoralta kädeltä evätä lupaa, jos kyse on esteettömyyttä parantavasta muutostyöstä, Haltia summaa.
Kaikki kustannukset tulevat osakkaalle
Muutostöihin ryhtyvän osakkaan kannattaa Haltian mukaan suunnitella työ huolella ja ottaa myös oma asemansa huomioon. Aikeistaan kannattaa ilmoittaa yhtiölle hyvissä ajoin.
– Yhtiön kanssa sovitaan muun muassa työn valvonnasta ja mahdollisista ehdoista, Haltia sanoo.
– Tarvittaessa yhtiö voi myös edellyttää suunnitelmien ja muiden tietojen saamista muutostyöstä.
Koska kyseessä on osakasmuutostyö, kaikki kustannukset siitä tulevat osakkaalle. Tämä koskee myös työstä koituvia mahdollisia huolto- ja hoitokustannuksia.
Myös rakennelman mahdollisesta purkamisesta ja uudelleen asentamisesta koituvat kustannukset jäävät osakkeelle, jos rakennelma on tiellä esimerkiksi taloyhtiön myöhemmän korjaushankkeen yhteydessä.
– Kunnossapitovastuut myös siirtyvät edelleen seuraavalle osakkeenomistajalle, ellei yhtiön kanssa muuta sovita, Haltia huomauttaa.
Tuskin aiheuttaa muutostöiden vyöryä
Asunto-osakeyhtiölain uudistus on osa pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitusohjelmaa. Haltian mukaan lakimuutokselle on ollut tarvetta "aika leveällä rintamalla". Myös Kiinteistöliitto on suhtautunut uudistukseen myönteisesti.
Haltian mukaan uusi laki esimerkiksi selkeyttää tilanteita, joissa taloyhtiössä asuva liikuntarajoitteinen henkilö on saanut kunnalta tukea esteettömyyttä parantaviin muutostöihin yhteisissä tiloissa.
– Vahvemman muutostyöoikeuden ansiosta osakas voi paremmin hyödyntää saamaansa avustusta, Haltia sanoo.
Hän ei kuitenkaan usko, että lakimuutos aiheuttaa esteettömyyttä parantavien muutostöiden vyöryä taloyhtiöissä.
– Tietenkin voi olla pientä patoutunutta tarvetta, joka nyt purkautuu, mutta kyse ei varmastikaan ole suurista määristä.