Suomalaiset kotitaloudet nostivat tammikuussa uusia asuntolainoja 0,8 miljardin euron edestä, mikä on 570 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuosi sitten vastaavaan aikaan. Asiasta kertoo Suomen Pankki.
Uusien asuntolainojen keskikorko nousi joulukuusta ja oli tammikuussa 3,58 prosenttia. Uusista nostetuista asuntolainoista sijoitusasuntolainoja oli 80 miljoonaa euroa.
– Asuntolainakanta oli tammikuun 2023 lopussa 108,1 miljardia euroa ja asuntolainakannan vuosikasvu 0,0 prosenttia. Sijoitusasuntolainoja oli 8,7 miljardia euroa asuntolainakannasta, Suomen Pankki kertoo tiedotteessa.
Lisäksi suomalaisilla kotitalouksilla oli tammikuun lopussa kulutusluottoja 17,0 miljardia euroa ja muita lainoja 18,2 miljardia euroa.
Opintolainojen keskikorko yli 2,2 prosenttia
Suomen Pankin mukaan koronnoususta huolimatta opintolainoja nostettiin tammikuussa yhä runsaasti. Yhteensä opintolainoja nostettiin 335 miljoonan euron edestä, mikä on 4 prosenttia vähemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana.
Tammikuussa nostettujen opintolainojen keskikorko oli 2,24 prosenttia. Opintolainojen uusien nostojen korot ovat nousseet viime vuoden tammikuusta alkaen, jolloin keskikorko oli vain 0,09 prosenttia.
Tämän vuoden tammikuun lopussa opintolainakanta oli 6,0 miljardia euroa ja sen vuosikasvuvauhti oli 9,0 prosenttia.
– Opintolainakanta on yli kaksinkertaistunut vuonna 2017 voimaan tulleen opintotukiuudistuksen jälkeen. Opintotukiuudistuksesta seuranneiden suurentuneiden lainaerien lisäksi opintolainakantaa on kasvattanut lainanottajien määrän lisääntyminen, Suomen Pankki kertoo.
– Kelan tilastojen mukaan opintovelallisia oli 515 000 lukuvuonna 2021–2022, kun kolme vuotta aikaisemmin opintovelallisia oli 80 000 vähemmän.
Kysely: Valtaosa asuntovelallisista on varautunut korkojen nousuun
Asuntolainan ottaneista yhä useampi on varautunut korkojen nousuun, ilmenee Nordean teettämästä kyselystä.
Kyselyyn vastanneista asuntovelallisista 72 prosenttia kertoi varautuneensa korkojen nousuun jollain tavalla. Varautuneiden osuus on kasvanut hieman viime syyskuusta.
Nordean mukaan varautumisen tavat ovat kuitenkin muuttuneet selvästi. Muun muassa osakkeisiin ja rahastoihin sijoittavien osuus on kasvanut 30 prosenttiin, mutta korkosuojattujen lainojen osuus on laskenut 16 prosenttiin.
Nordea Kiinnitysluottopankin toimitusjohtaja Jussi Pajala arvioi, että suomalaiset ovat pääsääntöisesti varautuneet hyvin kasvaviin kuluihin erilaisilla puskureilla kuten säästöillä ja että asuntolainojen stressitestaus toimii.
– Toki korkojen ja kustannusten nousu näkyy esimerkiksi siinä, että kaikista potentiaalisista asunnonostajista joka viides on lykännyt asunnonvaihtoaikeitaan. Tämä ei kuitenkaan poista sitä tosiasiaa, että suurin osa pärjää nousseiden korkojen ja kustannusten kanssa ja asuntomarkkinat toimivat edelleen, Pajala sanoo tiedotteessa.
Suurimmalla osalla suomalaisista ei kuitenkaan ole asuntolainaa, ja kyselyyn vastanneista 60 prosenttia arvioikin, ettei korkojen nousu vaikuta omaan asumiseen tällä hetkellä mitenkään.
Tutkimuksen toteutti Kantar TNS 14.-21. helmikuuta. Siihen vastasi runsaat tuhat 18–79-vuotiasta suomalaista.