Työmarkkinoiden sopimussuma saattaa alkaa avautua sunnuntaina, kun Teollisuusliitto ja Teknologiateollisuuden työnantajat iltapäivällä kertovat, ovatko niiden hallinnot hyväksyneet perjantaina syntyneen neuvottelutuloksen. Tuloksen synnystä kerrottiin vain viikko sen jälkeen, kun Teollisuusliitto ilmoitti hylänneensä valtakunnansovittelijan tekemän sovintoesityksen.
Työn ja talouden tutkimuslaitos Laboren (entiseltä nimeltään Palkansaajien tutkimuslaitos) johtaja Mika Maliranta totesi, että kaikkien avoimien kiistojen ratkaisuun pääsy voi vielä kestää, sillä eri aloilla on hyvin erilaiset tilanteet. Hän oli silti varovaisen toiveikas ratkaisun synnystä.
– Nyt on päästy sopimukseen näinkin nopeasti. Se kertoo siitä, että tilannekuva on yhtenäistynyt osapuolien välillä. Se on iso asia, Maliranta sanoi STT:lle.
Teollisuusliiton puheenjohtajan Riku Aallon mukaan hylätty sovintoesitys ei riittävästi huomioinut hintojen nousua palkkaratkaisun osalta. Maliranta tulkitsee, että esityksen rakenne on voinut muuttua neuvotteluissa.
– Ongelmakohdaksi nähtiin, ettei sopimus takaa kaikille työntekijäryhmille kovin merkittävää korotusta. Ei olisi yllättävää, että nimenomaan tätä kohtaa on siinä korjattu.
Malirannan mukaan teknologiateollisuuden ratkaisu antaa toki osviittaa muidenkin alojen ratkaisuille, mutta tulevat ratkaisut eivät välttämättä ole yksi yhteen.
– Tässä nyt haetaan uusia askelmerkkejä uuteen sopimusjärjestelmään. Julkista puolta se ohjaa automaattisesti, siitähän on jo sovittu.
Teollisuusliiton hallinto ottaa sunnuntaina kantaa myös kemianteollisuuden neuvottelutulokseen, jonka synnystä kerrottiin perjantaina illalla.
Saksan ratkaisua ei voi suoraan verrata
Neuvotteluprosessin aikana Teollisuusliitto ja SAK:laiset liitot ovat pitäneet esillä vertailukohtana ja tavoitteena Saksan teollisuuden palkankorotusten tasoa. Malirannan mukaan Saksa ei ole täysin soveltuva vertailukohta Suomen oloihin nähden.
– Kun vertailukohtaa haetaan, on kolme relevanttia kriteeriä. Kuinka merkittävästi kilpaillaan samoilla vientimarkkinoilla? Onko sama valuuttakurssi? Millainen sopimusjärjestelmä on? Maliranta luettelee.
Saksa täyttää kaksi ensimmäistä hyvin, mutta kolmannessa on ero Suomeen, sillä Saksan sopimusjärjestelmässä on helpompi ottaa käyttöön negatiivisia liukumia eli laskea palkkoja.
Länsinaapuri Ruotsi taas on vientimarkkinoiltaan ja työmarkkinajärjestelmältään Suomen kaltainen, mutta valuutta on toinen.
– Ruotsilla on kruunu, ja jos kustannuskilpailukyky heikkenee liiaksi, voi valuuttakurssi devalvoitua.
Näin on itse asiassa jo käynytkin. Länsinaapurissa palkansaajien ostovoimaa on kurittanut sekä kruunun poikkeuksellinen heikkous että Suomea ja euroaluetta selvästi korkeampi inflaatio. Kuluttajahinnat nousivat Ruotsissa 12,3 prosenttia joulukuussa, ja kruunu on vuodenvaihteen jälkeen menettänyt arvostaan noin kymmenen prosenttia suhteessa euroon.
Ruotsissa keskusammattijärjestö LO:n yleinen korotustavoite vastikään alkaneella kierroksella on 4,4 prosenttia tälle vuodelle.
Malirannan mukaan kolmas Suomen kannalta keskeinen vertailukohde on muut euromaat.
– Siellä on hyvin monenlaisia sopimusjärjestelmiä, mutta keskimäärin se on ehkä melko samankaltainen kuin Suomessa ja Ruotsissa.
Tässä vertailussa teollisuuden kustannuskilpailukyky Suomessa on kohtuullinen, parempi kuin muutamia vuosia sitten, Maliranta arvioi.
Bulevardilla vilkasta lähiaikoina
Teollisuusliitolla on tällä hetkellä voimassa lakkovaroituksia teknologiateollisuuteen ja kemianteollisuuteen. Seuraavat kolmipäiväiset lakot alkavat keskiviikkona, ellei ratkaisua synny.
Valtakunnansovittelijan pakeille on paljon tulijoita lähipäivinä. Ammattiliitto Pron työriitojen sovittelu jatkuu sunnuntaina iltakuudelta. Sovittelussa on sunnuntaina myös Ylemmät toimihenkilöt YTN.
Kaupan alan työriitaa sovitellaan PAMin ja Kaupan liiton välillä seuraavan kerran maanantaina. Kaupan alalla ensimmäinen lakko olisi alkamassa torstaina, koska logistiikka-alan lakkoa siirrettiin kahdella viikolla.
Maanantaina sovittelussa on myös Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT, joka on jättänyt lakkovaroituksia 15. helmikuuta alkavista työnseisauksista.