Pörssisähkön huimat hintapiikit pelottivat viime vuonna monia, mutta suomalaisten sähkölaskuihin päätyneet hinnat olivat hyvin lähellä pörssin keskiarvoa.
Tämän voi päätellä keskihinnoista, joita Suomen suurimman sähköyhtiön Fortumin asiakkaat viime vuonna maksoivat.
– Vaikka kotitalouksien kulutus perinteisesti painottuu enemmän aamun (kello 8–10) ja illan (kello 16–20) tyypillisesti kalliimpiin sähkötunteihin, toteutunut keskiarvohinta on kuitenkin lähellä pörssisähkön keskiarvohintaa, kommentoi Fortumin kuluttajaliiketoiminnan viestintäpäällikkö Lila Vertanen.
Kerrostaloasukas maksoi Fortumin esimerkkilaskelmien mukaan pörssisähköstään viime vuonna keskimäärin 20,1 senttiä kilowattitunnilta, omakotiasukas 19,7 senttiä. Hinta sisältää Fortumin välityspalkkion ja arvonlisäveron.
Vastaavasti laskettu pörssin keskihinta oli viime vuonna 19 senttiä.
Fortum ei kerro julkisuuteen kaikkien pörssisähköasiakkaidensa maksamia keskihintoja, vaan laskelmat perustuvat satunnaisesti poimittuun joukkoon. Kummassakin joukossa on 10 000 kotitaloutta eri puolilta Suomea.
Fortumin laskelmissa on käytetty arvonlisäverollisia pörssisähkön spot-hintoja. Toimituksessa niihin on lisätty Fortumin välityspalkkio.
Tammi-marraskuussa Fortumin välityspalkkio oli 0,3 senttiä kilowattitunnilta ja arvonlisävero 24 prosenttia. Joulukuussa Fortum nosti välityspalkkionsa 0,4 senttiin, mutta arvonlisävero aleni väliaikaisesti 10 prosenttiin.
Se, että kerrostaloasukkaiden keskihinta on omakotiasujaa kalliimpi, ei yllätä Fortumin asiakkuuspäällikköä Tuomas Yrttiahoa. Sähköpörssissä kallein tunti voi nimittäin olla esimerkiksi kymmenen kertaa kalliimpi kuin saman päivän halvin.
– Sähkölämmityksen ajoittamisella yöksi saadaan tyypillisesti säästöä aikaiseksi. Silloin nimenomaan toteutunut keskihinta painuu alaspäin, kun pystyy käyttämään yön halvempia tunteja.
Kerrostaloasukas puolestaan ei yleensä voi esimerkiksi pestä pyykkiä keskellä yötä, joten hänellä on vähemmän mahdollisuuksia alentaa keskihintaansa.
Toisaalta omakotitalon lämmitykseen uppoaa kilowattitunteja sen verran, että omakotitalossa sähkölasku on noin 6,5-kertainen verrattuna kerrostaloasukkaan laskuun.
Viime viikkoina pörssisähkön hinta on tullut rytisten alaspäin. Viime viikolla veroton spot-hinta oli keskimäärin 6,6 senttiä kilowattitunnilta, mikä tarkoittaa arvonlisäverolla ja Fortumin välityspalkkiolla lisättynä 7,8:aa senttiä.
Jos tarttui loppuvuonna myytyyn kiinteähintaiseen määräaikaiseen sopimukseen, voi nyt harmittaa, sillä kilowattitunnin hinta saattoi nousta jopa 30 senttiin.
Viime vuonna pörssisähkön verollinen ja välityspalkkiollinen keskihinta ylitti 30 senttiä kilowattitunnilta vain elokuussa. Tuolloin Fortumin esimerkkilaskelman kerrostaloasukas maksoi kilowattitunnista keskimäärin 35,3 senttiä ja omakotitaloasukas 34,4 senttiä.
Halvin kuukausi oli huhtikuu, jolloin kerrostaloasukkaan kilowattitunti maksoi keskimäärin 10,3 senttiä ja omakotiasukkaan 10.
Nyt myös kiinteähintaiset määräaikaiset sopimukset ovat halventuneet roimasti.
Hintavertailusivusto Halvinsähkösopimus.fi kertoi viime viikolla, että sen vertailussa määräaikaisen sopimuksen sai halvimmillaan hintaan 17,81 senttiä kilowattitunnilta. Vielä joulukuussa saman sivuston vertailun kalleimmat sopimukset maksoivat 30 senttiä kilowattitunnilta.
Kiinteät hinnat ovat laskeneet, koska niitä määrittävät pörssin futuurit ovat halventuneet roimasti. Futuurit ovat sopimuksia, joilla myyjä ja ostaja sitoutuvat tiettyyn hintaan tiettynä hetkenä tulevaisuudessa.
Hintojen laskuun on Tuomas Yrttiahon mukaan useita syitä. Yksi syy on se, että sää ei ole ollut niin kylmä kuin pelättiin.
– Sekin on nähty, että kun säät olivat kylmiä, pörssihinnat olivat korkealla. Nyt on ollut lauhaa, sateista ja tuulista sekä käytettävyys on ollut voimalaitoksissa parempi ja kaasun hinta on mennyt alas. Kaikki tämä on vaikuttanut siihen, että pörssihinnat ovat toteutuneet huomattavasti alempina kuin aiemmin futuurihinnat talveksi näyttivät.
Yrttiaho vierastaa kuitenkin jälkikäteistä vertailua, kannattiko valita kiinteähintainen sähkösopimus.
– Päätöksen tekee siinä hetkessä, haluaako ottaa riskin, että pörssihinnat voivat olla korkeita, vai haluatko sitoa hinnan. Sen jälkeen hinnat voivat mennä ylös tai alas. Jälkiviisashan voi aina olla. Jos ei siinä hetkessä voinut ottaa riskiä, että hinnat voivat olla todella kalliit, silloin määräaikainen on kannattanut.
Vielä viime vuoden lopussa sähkön hinnan ennustettiin nousevan entisestään.
