Venezuelan oppositio on päättänyt purkaa Juan Guaidon johtaman väliaikaishallinnon. Äänestys järjestettiin opposition hallitsemassa kansalliskokouksessa. Hallinnon purkamista puolsi 72 ja vastusti 29 edustajaa, kun taas kahdeksan oli poissa.
Vuonna 2019 Yhdysvallat ja monet muut länsimaat tunnustivat oppositiojohtaja Guaidon Venezuelan väliaikaiseksi presidentiksi.
Vilpillisiksi kuvaillut vuoden 2018 presidentinvaalit voittanut vasemmistolainen Nicolas Maduro piti kuitenkin kiinni vallankahvasta, ja Guaidon vaikutusvalta on vähitellen hiipunut muun muassa siksi, että monissa Etelä-Amerikan maissa vasemmistolaiset presidentit ovat nousseet viime vuosina valtaan.
Guaido ei ole myöskään onnistunut löytämään strategiaa Maduron syrjäyttämiseksi, ja hänen aiemmin kansan keskuudessa nauttimansa tuki on selvästi murentunut.
Guaidon hallinnon purkamisesta päättänyt kansalliskokous valittiin vuonna 2015, mutta se on nykyisellään laajalti symbolinen, koska se on korvattu Maduroa tukevalla päätäntäelimellä. Oppositiolla on maassa kuitenkin edelleen hallussaan osa Venezuelan ulkomaisesta varallisuudesta.
"Väliaikaishallinto ei ole enää hyödyllinen"
Kolme Venezuelan neljästä suuresta oppositiopuolueesta äänesti perjantaina Guaidon hallinnon päättämisen puolesta.
– Väliaikaishallinto ei ole enää hyödyllinen, puolueet sanoivat yhteisessä tiedotteessaan.
Vielä torstaina Guaido oli vedonnut, että saisi jatkoaikaa, ennen kuin hänen hallintonsa kuopattaisiin lopullisesti.
– Ehdotukseni on, että tätä instituutiota puolustetaan yli yksilöiden tai henkilökohtaisten etujen, ja ettei tätä työkalua tuhottaisi, Guaido sanoi.
Venezuelan kansalliskokous on päättänyt pysyä kasassa, vaikkei sillä ole todellista valtaa. Päätäntäelin perustelee tällä säilytettävän edes hitusen perustuslaillisuutta. Kansalliskokouksen mukaan Maduroa tukevien ehdokkaiden voittamat parlamenttivaalit ovat olleet vilpilliset.
Länsimaat ovat höllentäneet otteitaan Maduron kanssa
Maduron syytetään johtaneen maassa sortohallintoa sekä syösseen Venezuelan talouden kaaokseen ja köyhyyteen. Maassa on ollut laaja puute niin ruuasta ja lääkkeistä kuin muistakin elintärkeistä tuotteista.
Guaidon ulkomaiset tukijat ovat puolestaan muuttaneet lähestymistään Venezuelan kanssa. Loppusyksystä länsimaat ovat osoittaneet jälleen halukkuutta tehdä yhteistyötä Maduron hallinnon kanssa.
Lännen muuttuneen suhtautumisen taustalla on etenkin Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa ja sen kärjistämä energiakriisi, joka on kasvattanut Venezuelan öljyvarojen merkitystä. Maduron hallinto puolestaan on halunnut päästä eroon lännen pakotteista, etenkin öljynvientikiellosta.
Nimettömänä kommentoinut yhdysvaltalaisvirkamies sanoi tällä viikolla, että Yhdysvallat jatkaisi Venezuelan demokraattisen opposition ja väliaikaishallinnon tukemista huolimatta siitä, millaisen muodon ne ottavat.
Presidentti Joe Bidenin hallinto kuitenkin palkitsi Maduron hallinnon päätöksen palata neuvottelupöytään Venezuelan opposition kanssa. Tästä kiitoksena Yhdysvallat höllensi hieman Venezuelan öljyteollisuuteen kohdistettuja pakotteita.