Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Mikä on sähkön tuntihinta nyt? Seuraa tästä

Valtiovarainministeriö suosittaa Suomelle yhdeksän miljardin sopeutuskuuria kahdella seuraavalla vaalikaudella – "Riski julkisen talouden umpikujasta on todellinen"

Ensi vaalikaudella tehtävä tuntuvia menoleikkauksia ja veronkorotuksia, rakenneuudistuksista suurempaa hyötyä vasta tulevina vuosina.

Suomen julkista taloutta on tarpeen vahvistaa yhdeksällä miljardilla eurolla kahden seuraavan vaalikauden aikana. Tästä kuusi miljardia euroa tulisi kohdistaa tulevalle vaalikaudelle ja kolme miljardia euroa sitä seuraavalle vaalikaudelle. Näin arvioi valtiovarainministeriö (VM) torstaina julkaistussa virkamiespuheenvuorossa.

Tiukkoja toimia tarvitaan, koska jos jatkuva velkaantuminen saa jatkua, on edessä riski julkisen talouden ajautumisesta umpikujaan.

– Velkaantumista on syytä lähteä taittamaan nyt, koska meillä on vielä aidosti valinnanvaraa siitä, millä toimenpiteillä sen teemme, ja urakka ei ole niin suuri kuin jos sitä lykkää pidemmälle, sanoi kansliapäällikkö Juha Majanen.

VM peräänkuuluttaa talouskasvua vauhdittavia rakenteellisia uudistuksia, mukaan lukien vihreän siirtymän sekä hallinnon digitalisoimisen edistäminen. Lisäksi edessä on verojen korotuksia ja menojen karsintaa.

– Tarvitaan vääjäämättä myös epämukavia toimenpiteitä, Majanen summasi.

Tarkempia ehdotuksia sopeutustoimista on luvassa eduskuntavaalien alla. Valtiovarainministeriö julkistaa helmikuun lopulla meno- ja rakennekartoituksen sekä verokartoituksen hallitusohjelmaneuvottelujen pohjaksi.

Velanhoitokyky uhkaa heiketä

Uudelle hallitukselle ei ole luvassa ilouutisia rahaministeriön suunnalta.

– Seuraava hallitus aloittaa työnsä ainakin talouden suhteen aika vaikeassa tilanteessa, sanoi VM:n talouspolitiikan koordinaattori Lauri Kajanoja.

Yksi Suomen ongelmista on pitkään kestänyt heikko talouskasvu, jossa Suomi on kymmenen vuoden ajan jäänyt selvästi jälkeen naapurimaistaan Ruotsista ja Tanskasta.

– Tällä hetkellä meidän velanhoitokyky on hyvä, mutta mitä kauemmin jatkamme sellaisessa tilanteessa, että julkista taloutta ei vahvisteta, koko ajan kasvaa riski, että kun tulee seuraava kriisi, meillä ei välttämättä olekaan julkisessa taloudessa riittävästi liikkumavaraa, Kajanoja sanoi.

Jos ministeriön kaavailema kahden vaalikauden suunnitelma toteutuisi, olisi Suomen julkisen talouden alijäämä poissa, velkasuhteen kasvu pysähtyisi 70 prosentin vaiheille ja kestävyysvaje lähes korjattu.

Jos taas toimiin ei tartuta, niin julkisen talouden velkasuhde kipuaa kahden vaalikauden jälkeen 85 prosenttiin. Sadan prosentin haamuraja rikkoontuu viidentoista vuoden kuluttua, ministeriön ennusteen mukaan vuonna 2037.

Rakenteellisia toimia tarvitaan, mutta koska ne vaikuttavat hitaasti, on seuraavalla vaalikaudella saavutettava yli puolet tavoitteesta suorilla sopeutuksilla, menosäästöillä ja veronkorotuksilla.

– Me emme voi tätä vahvistamisohjelmaa toteuttaa niin, että se ei ollenkaan lyhyellä aikavälillä haittaisi ihmisten elämää, kotitalouksien arkea, monien yritysten toimintaa, Kajanoja sanoi.

Työttömyysturvassa korjattavaa

VM esittää, että ansiosidonnaisen päivärahan enimmäiskesto voitaisiin sitoa työssäolon pituuteen. Lisäksi eläkeputken vielä jäljellä olevista osista voitaisiin luopua.

– Nämä ovat sellaisia asioita, joista näemme, että niissä on potentiaalia, ja ne veisivät asioita oikeaan suuntaan, Kajanoja sanoi.

Verotuksen kiristyksiä VM ei suuntaisi työn verotukseen. Kokonaisveroasteen ei tarvitsisi juuri nousta, koska sen ennustetaan laskevan tulevina vuosina. Tämä johtuu valmiste-, auto- ja ajoneuvoverotulojen pienentymisestä.

Esimerkiksi alennettujen arvonlisäverokantojen korottaminen tai niistä luopuminen voisi olla perusteltua, virkamiehet katsovat.