Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Päivitämme verkkosivujamme, tilaajien on kirjauduttava uudelleen

Olaf Scholz astui vuosi sitten suuriin saappaisiin – liittokansleri on epäröinyt esimerkiksi aseviennissä, mutta onnistunut sosiaalipoliittisissa uudistuksissa, tutkija arvioi

Kun Olaf Scholz vuosi sitten vannoi Saksan liittokanslerin virkavalat, hänen kauteensa kohdistuneita odotuksia määritti ensinnäkin edeltäjä: 16 vuotta liittokanslerina ollut Angela Merkel.

Merkelin valtiovarainministerinä toiminut Scholz edusti omalla tavallaan jatkuvuutta. Merkelin jäljessä hän astui kuitenkin poikkeuksellisen isoihin saappaisiin, sanoo akatemiatutkija Timo Miettinen Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen keskuksesta.

Odotuksia Scholzia kohtaan muovasi myös Saksalle poikkeuksellinen kolmen puolueen hallituskoalitio. Hallituksessa ovat Scholzin sosiaalidemokraattien (SPD) lisäksi vihreät ja liberaalipuolue FDP.

– Tiedettiin, että tulee olemaan aika hankala tehtävä pitää kasassa liitto, joka muodostuu aika eri lailla ajattelevien puolueiden kesken, Miettinen sanoo.

Satsauksia puolustukseen, epäröintiä aseviennissä

Kun Venäjä helmikuussa hyökkäsi Ukrainaan, myös Scholzin ensimmäinen vuosi liittokanslerina otti ratkaisevan käänteen.

Helmikuun lopussa, vain muutama päivä hyökkäyksen alkamisen jälkeen Scholz ilmoitti merkittävästä muutoksesta Saksan ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan: vuoden 2022 puolustusbudjettia kasvatettaisiin sadalla miljardilla eurolla ja maan puolustusmenot nostettaisiin yli kahteen prosenttiin bruttokansantuotteesta.

Sen jälkeen Scholz ei kuitenkaan ole ollut Ukrainaan ja Venäjään liittyvissä kysymyksissä se kaikkein näkyvin valtionjohtaja.

– Scholzin kautta on määrittänyt tietynlainen epäröinti monessa keskeisessä kysymyksessä, kuten aseviennissä, Miettinen arvioi.

Miettisen mukaan Scholz ei ole myöskään ollut kaikkein aktiivisin energiakriisin eurooppalaisten ratkaisujen osalta.

– Scholz ei näissä kysymyksissä ole pystynyt ottamaan sellaista johtajuutta kuin olisi ollut mahdollista, tai mitä Merkel edusti.

Scholzilla ei kuitenkaan ole Venäjä-suhteissa samanlaista menneisyyden painoa harteillaan kuin joillain muilla saksalaispoliitikoilla.

Esimerkiksi Merkeliä kristillisdemokraattien (CDU) puheenjohtajana seurannutta Armin Laschetia pidettiin Miettisen mukaan selkeästi Scholzia venäjämielisempänä ehdokkaana, minkä hän näkee myös vaikuttaneen puolueen aiempaa huonompaan vaalimenestykseen viime vuoden liittopäivävaaleissa.

Laschetin aika puolueen johdossa jäikin alle vuoteen.

Saksa energiakriisissä

Sodan myötä Saksa on joutunut kohtaamaan riippuvuutensa Venäjän maakaasusta. Teollisuuden ohella kaasua käytetään Saksassa paljon muun muassa kotien lämmittämiseen.

Miettinen katsoo Saksan tehneen voitavansa pehmentääkseen halvan energian loppumisesta seurannutta energiakriisiä: kulutusta on pyritty vähentämään, energiaan on tehty uusia investointeja ja kotitalouksille ja yrityksille luvattu 200 miljardia energialaskujen keventämiseksi.

Syyskuussa Saksan valtio päätti pelastaa vaikeuksiin joutuneen energiayhtiö Uniperin hankkimalla määräävän aseman yhtiöstä.

Euroopan tasolla Saksa on kuitenkin Scholzin johdolla ollut välillä vastarannan kiiski. Saksa on esimerkiksi vastustanut maakaasun yleistä hintakattoa, koska maa on pelännyt hintakaton vaarantavan kaasun toimitusvarmuutta Eurooppaan.

– Saksassa ei ole haluttu sitoutua sellaisiin yhteiseurooppalaisiin ratkaisuihin, joilla pystyttäisiin vastaamaan energiakriisiin, Miettinen sanoo.

Onnistumisia sosiaalipolitiikassa

Kriiseistä huolimatta Scholz on pystynyt edistämään kotimaan politiikassa myös puolueensa ohjelmaa ja toteuttanut sosiaalipoliittisia uudistuksia muun muassa minimipalkan ja työttömyysturvan osalta. Näissä asioissa Scholz on Miettisen arvion mukaan saavuttanut suurimmat onnistumisensa.

– Hän ei ole pelkästään jäänyt koalitionsa vangiksi, vaan hän on pystynyt edistämään myös omalle puolueelleen tärkeitä asioita.

Miettinen arvelee Scholzin suoran vertailun Merkeliin jääneen vähemmälle sen vuoksi, että Scholz on valtionjohtajana "enemmän teknokraatti" ja edustaa hallinnollisempaa ajattelutapaa.

– Ei häneen liitetä ehkä mitään suuren johtajan ominaisuuksia tällä hetkellä, Miettinen arvioi.

– Kuitenkin on nähty, että hän on pystynyt vastaamaan tiettyihin huolenaiheisiin, joita saksalaisilla äänestäjillä on, varsinkin energiakriisin ja sosiaalisten kysymysten suhteen.

Voisi Scholzilla silti mennä paremminkin. Saksalaisen Bild-lehden muutama päivä sitten julkaisemassa mielipidekyselyssä 58 prosenttia vastaajista oli tyytymättömiä Scholziin ja 64 prosenttia tämän hallitukseen.

Kriittisempi katse Merkelin kauteen

Suhtautuminen Angela Merkelin kauteen on Miettisen mukaan Saksassa jälkeenpäin muuttunut.

– Kausi, joka näyttäytyi suuren vakauden aikakautena, näyttäytyykin nyt enemmän strategisen päättämättömyyden aikakautena.

Venäläisen energian ansiosta Saksa pystyi pitkään panostamaan perinteisiin teollisuuden aloihin, kuten kemianteollisuuteen, Miettinen sanoo. Nyt halpaa venäläistä energiaa ei kuitenkaan ole enää tarjolla, ja paine talousuudistuksille on kasvanut.

– Suomessakin Saksan virheet liitetään usein pelkästään energiapolitiikkaan. Taustalla kuitenkin on laajempi teollisuuspolitiikan malli, joka on ollut hyvin konservatiivinen. Euroopan talouden veturilta voisi edellyttää parempaa uudistuskykyä, Miettinen arvioi.

Ulkopolitiikassa näkökulman muutos on Miettisen mukaan antanut tilaa esimerkiksi ulkoministeri Annalena Baerbockin linjalle, joka painottaa enemmän transatlanttista yhteistyötä.

– Uudet ulkopolitiikan ideat näkyvät saksalaisessa keskustelussa nyt aiempaa vahvemmin.

Keskustelua valtion roolista

Miettinen uskoo energiakysymysten pysyvän lähiaikoina edelleen pinnalla Scholzin työssä.

– Saksa on perinteisesti ollut aika haluton tekemään suuria investointiohjelmia. Siellä on elänyt konservatiivinen taloudellinen ajattelu, jossa on painotettu hyvin paljon budjettitasapainoa.

Nyt Saksassa on noussut Miettisen mukaan esiin uudenlaisia ajatuksia esimerkiksi siitä, että valtiolla voisi olla suurempi rooli esimerkiksi tietyissä suurissa energiahankkeissa.

– Vaatimukset siitä, että Saksan pitäisi myös enemmän panostaa koulutukseen ja tutkimukseen, ovat saamassa myös selkeästi jalansijaa.

Äärioikeisto juoni nykyhallinnon syrjäyttämistä

Saksassa toteutettiin keskiviikkona poikkeuksellinen operaatio äärioikeistoa vastaan. Ratsioissa otettiin kiinni 25 ihmistä, jotka syyttäjien mukaan olivat suunnitelleet aseistettua hyökkäystä Saksan liittopäiville ja maan nykyhallinnon syrjäyttämistä.

Miettinen näkee tapauksen kannalta suurimpana poliittisena kysymyksenä sen, mitä uutinen tarkoittaa Vaihtoehto Saksalle (AfD) -puolueen kannalta. Yksi ratsiassa kiinni otetuista oli puolueen entinen kansanedustaja.