Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Mikä on sähkön tuntihinta nyt? Seuraa tästä

Keskusta ja oppositio vetivät eduskunnan täysistunnossa yhtä köyttä luonnonsuojelulaista – hallitus vastasi välikysymykseen maatalouden ahdingosta

Hallituksen rivit pysyivät luonnonsuojelulain uudistuksessa hajallaan, kun eduskunnan täysistunto äänesti lain sisällöstä.

Keskustan, kokoomuksen ja perussuomalaisten linja voitti neljän hallituspuolueen esityksen. Täysistunto siis puolsi linjaa, jolla hallituksen esityksestä poistettiin uhanalaisia luontotyyppejä koskevia pykäliä äänin 107–78. Poissa oli 14 edustajaa.

Äänestyksistä ei tosin selvitty ilman pientä sähläystä, sillä useissa kohdissa moni edustaja ilmoitti äänestäneensä väärin. Vesiluontotyyppien suojelua koskevassa kohdassa kokoomuksen Petteri Orpo, Timo Heinonen ja Sari Sarkomaa merkitsivät pöytäkirjaan, että he olisivat halunneet äänestää hallituksen esittämän linjan mukaisesti. Ilmoitus ei muuta äänestystulosta.

Lakimuutoksen hyväksymisestä ja hylkäämisestä päätetään vielä erikseen. Asiasta voidaan äänestää aikaisintaan kolmen päivän kuluttua, eli lopullinen päätös asiasta on menossa ensi viikolle.

Luonnonsuojelulain kohtalo johti hallituksessa julkiseen riitelyyn, kun valiokuntakäsittelyn aikana keskusta liittoutui oppositiopuolueiden kanssa poistaakseen pykäliä hallituksen esityksestä.

Muissa hallituspuolueissa keskustan toiminta herätti avointa tyrmistystä, sillä puolue oli aiemmin hyväksynyt lakiesityksen antamiseen eduskuntaan. Vihreiden puheenjohtaja, ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo toivoi ennakkoon, että keskusta palaisi äänestyksessä hallitusrintamaan.

Ohisalo on kuitenkin todennut, että uudistukseen sisältyy joka tapauksessa tärkeitä luonnonsuojelun tilaa parantavia toimia. Luonnonsuojelulain laaja uudistus on yksi suurimmista ympäristöhallinnon lakihankkeista tällä vaalikaudella.

Hallitus vastasi välikysymykseen maatalouden ahdingosta

Täysistunto jatkui kiihkeissä tunnelmissa, sillä äänestyksen jälkeen hallitus vastasi opposition välikysymykseen suomalaisen maatalouden kriisistä ja kotimaisen ruoantuotannon turvaamisesta.

Kansanedustajat niin hallituksesta kuin oppositiosta penäsivät elintarvikeketjua hätiin. Täyttä yksimielisyyttä täysistunnossa ei toki nähty. Oppositio syytti hallitusta riittämättömistä toimista, ja hallitus puolusti vaalikauden aikana tehtyä työtä.

Keskusta on ajanut uutta tukipakettia maataloudelle esimerkiksi energian ja lannoitteiden nousseiden hintojen vuoksi. Tähän hätään apupakettia ei kuitenkaan odotettu. Syynä oli keskustan lipeäminen hallitusrintamasta luonnonsuojelulain eduskuntakäsittelyn aikana, mikä johti luottamuspulaan hallituksen sisällä.

Maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen (kesk.) keskittyikin luettelemaan hallituskauden aiempia toimia maatalouden tukemiseksi. Niihin lukeutui esimerkiksi maatalouden sähköveron alentaminen sekä keväällä päätetty tukipaketti.

– Tästä noin 300 miljoonan euron huoltovarmuuspaketista yli 200 miljoonaa euroa kohdistuu suoraan ruoantuotantoon. Se on eurooppalaisessa mittakaavassakin hyvin merkittävä tukikokonaisuus, Kurvinen sanoi.

Välikysymyksen vireille laittaneen kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah sanoi kuitenkin pettyneensä päivästä toiseen uuden tukipaketin saamisen suhteen.

– Mikään ministerin vastauksessa ei anna toivoa tulevaan kevääseen laskujen kanssa painivalle viljelijälle, jonka on tänäänkin ruokittava eläimensä ja siinä sivussa meidät kaikki.

Kauppa ja teollisuus puheissa

Essayah tunnusti puheessaan, etteivät jatkuvat tukipaketit auta alkutuotannon jatkuviin kustannusongelmiin. Kristillisten puheenjohtaja toivoikin viljelijöille parempia korvauksia tuotteistaan.

– Alkutuotannosta puuttuvan rahan täytyy siis löytyä ensisijaisesti elintarvikeketjun sisältä, mutta tilanteen ollessa näin akuutti on myös valtion kannettava vastuunsa.

Tästä olivat samaa mieltä myös muiden suurten puolueiden edustajat hallituksen ja opposition välisestä rajasta huolimatta. SDP:n kansanedustaja Piritta Rantanen sanoi, että elintarvikeketjussa kaupan asema on vahva ja alkutuottaja on jatkuvasti altavastaajana.

Myös perussuomalaisten puolesta puhunut Ritva Elomaa sanoi, että jos alhaisiin tuottajahintoihin ei löydetä ratkaisua elintarvikeketjun toimijoiden välisissä neuvotteluissa, on valtiovallan ryhdyttävä tiukempiin toimiin.

– Elintarvikeketjun toimijoiden on lisättävä avointa informaation kulkua tuotantoketjussa. Tarvitaan lisää läpinäkyvyyttä siihen, miten eurot jakautuvat, Elomaa sanoi.

Elintarvikeketjun vastuuta pitivät puheissaan esillä myös kokoomuksen ja keskustan puolesta puhuneet Markku Eestilä (kok.) ja Mikko Savola (kesk.).

Yksimielisyyden ohella puolueet nostivat esille työkalupakeistaan itselle mieluisia apukeinoja.

Markkinalaki eduskunnan syynissä

Hallitus on tuonut eduskuntaan esityksen elintarvikemarkkinalain muuttamiseksi, mistä Kurvinen puheessakin mainitsi.

Nämä muutokset eivät kuitenkaan säätelisi elintarvikeketjun sisäistä rahanjakoa, vaan ne liittyvät esimerkiksi sallitun maksuajan lyhentämiseen ja myymättä jääneiden tuotteiden palautuksiin.

Oppositio esitti epäluottamusta hallitukselle sen perusteella, ettei se ole onnistunut tuomaan riittäviä esityksiä maatilojen kannattavuuden parantamiseksi eikä kyennyt vakuuttamaan tahdosta tukea alkutuotantoa akuutin kustannuskriisin yli.

Hallituksen luottamuksesta äänestetään näillä näkymin perjantaina.