Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Päivitämme verkkosivujamme, tilaajien on kirjauduttava uudelleen

Alkoholista aiheutuvat kuolemat ja maksasairaudet lisääntyivät vuoden 2018 alkoholilain uudistuksen jälkeen, kertoo THL

Alkoholilain uudistus vaikutti haitallisesti suomalaisten terveyteen ja nuorten alkoholinkäyttöön, toteaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Alkoholista aiheutuvat kuolemat ja maksasairaudet lisääntyivät Suomessa vuoden 2018 alkoholilain uudistuksen jälkeen, ilmenee THL:n tuoreesta raportista.

Vuosina 2019 ja 2020 alkoholin aiheuttamiin sairauksiin ja myrkytyksiin kuoli noin 160 ihmistä enemmän vuodessa kuin ennen lakimuutosta vuonna 2017. Vuonna 2020 näistä syistä kuoli kaikkiaan noin 1 700 ihmistä.

Erityisesti miesten alkoholiperäiset maksasairauskuolemat ovat lisääntyneet.

– Lakiuudistuksen jälkeen alkoholikuolleisuus lisääntyi enemmän kuin alkoholin kulutus kasvoi väestötasolla. Tämä viittaa siihen, että alkoholia runsaasti juovat ovat lisänneet alkoholinkäyttöään muita kuluttajia enemmän, sanoo THL:n tutkimusprofessori Pia Mäkelä tiedotteessa.

Uusittu alkoholilaki nosti päivittäistavarakaupassa myytävien juomien alkoholipitoisuuden enimmäismäärän 4,7 prosentista 5,5 prosenttiin. Laki myös salli väkevistä alkoholijuomista laimennettujen juomasekoitusten myynnin päivittäistavarakaupoissa.

Moni siirtyi keskioluesta vahvempaan

Alkoholilain uudistuksen myötä 4,8–5,5-prosenttisten vahvojen oluiden vähittäismyynti kasvoi reilut 600 prosenttia. Saman vahvuisten juomasekoitusten vähittäismyynti lisääntyi sekin runsaat 500 prosenttia vuodesta 2017 vuoteen 2019.

Muiden päivittäistavarakaupoissa myytävien alkoholijuomien ja erityisesti keskioluen kulutus sen sijaan väheni.

Huomionarvoista on niin ikään se, että alaikäisten raitistumiskehitys pysähtyi Suomessa vuosina 2017–2019. Tämä tulos perustuu kouluterveyskyselyihin.

Vaikka nuorten raitistuminen näyttäisi jatkuneen jälleen myönteisenä vuodesta 2019 lähtien, on THL:n mukaan viitteitä siitä, että osalla nuorista humalahakuisen juomisen laskeva trendi on pysähtynyt.

Nuorten päihteidenkäyttöä käsittelevän eurooppalaisen koululaistutkimuksen (ESPAD) perusteella 15–16-vuotiaiden suomalaistyttöjen humalakulutus ja kerralla juodut annosmäärät ovat jopa lisääntyneet.

THL:n mukaan tämä todennäköisesti selittyy sillä, että tytöillä juomasekoitusten kulutus lisääntyi.

– Juomasekoitusten ja vahvan oluen korkea hinta on mahdollisesti jossain määrin hillinnyt nuorten ja pienituloisten ostoja. Korkeasta hinnasta huolimatta juomasekoitusten kulutus kasvoi erityisesti alaikäisillä tytöillä sen jälkeen, kun näitä juomia sai ostaa lähikaupoista, täydentää THL:n erikoistutkija Kirsimarja Raitasalo.

Veronkorotus ei vähentänyt alkoholin kulutusta

Lainmuutoksen jälkeen alkoholin kokonaiskulutus oli vuonna 2018 Suomessa 10,1 litraa sataprosenttista alkoholia yli 15 vuotta täyttänyttä asukasta kohti. Kulutus kasvoi vain hieman verrattuna edelliseen vuoteen, eli 0,1 litralla.

Kuitenkin, kun alkoholilain itsenäinen vaikutus erotetaan muiden tekijöiden samanaikaisista vaikutuksista, lain uudistus THL:n mukaan todennäköisesti lisäsi alkoholin tilastoitua kulutusta noin kolmella prosentilla verrattuna siihen, millä tasolla kulutus olisi ollut ilman lakiuudistusta.

– Alkoholiveroja korotettiin 10 prosentilla vuonna 2018. Yleensä veronkorotukset vähentävät alkoholin kulutusta, mutta vuonna 2018 kävi toisin. Kulutus lisääntyi hieman veronkorotuksista huolimatta, Pia Mäkelä toteaa.

Vuodesta 2019 alkaen alkoholin kokonaiskulutus jälleen väheni, mihin vaikuttivat THL:n mukaan alkoholiverojen korotukset ja koronaepidemia.

Pidemmällä aikavälillä alkoholin kokonaiskulutus on Suomessa pääsääntöisesti vähentynyt vuodesta 2007 lähtien.

Saatavuuden lisääminen lisäisi jälleen haittoja

THL toteaa, että alkoholilain uudistus vuonna 2018 oli melko pieni suhteessa alkoholin koko myyntijärjestelmään: Alkon myynnistä avattiin yksityiselle kilpailulle noin kolme prosenttia.

Mittavampi Alkon yksinoikeusjärjestelmän purkaminen voisi THL:n mukaan lisätä haittavaikutuksia selvästi enemmän.

– Myyntipaikkojen määrän rajaaminen ja myynninedistämistavoitteen poistaminen alkoholimarkkinoilta on keskeinen keino ehkäistä alkoholihaittoja ja edistää väestön hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta. Tässä alkoholin vähittäismyynnin yksinoikeusjärjestelmä on avainasemassa, sanoo THL:n pääjohtaja Markku Tervahauta.

THL selvitti raportissaan sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannosta alkoholilain kokonaisuudistuksen vaikutuksia alkoholin saatavuuteen, kulutukseen ja haittoihin.