Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Päivitämme verkkosivujamme, tilaajien on kirjauduttava uudelleen

Maahanmuuttovirastolla valmiudet majoittaa talvella yli 10 000 ukrainalaista lisää

Suomi pystyy majoittamaan talven aikana nykyjärjestelyillä jopa yli 10 000 sotaa pakenevaa ukrainalaista. Lisääkin paikkoja järjestyy, jos on tarpeen, sanoo ylijohtaja Ilkka Haahtela Maahanmuuttovirastosta eli Migristä.

Ukrainasta sotaa pakoon lähtevien määrän on arvioitu kasvavan talven tullessa, kun Venäjä on ilmaiskuin tuhonnut ja vaurioittanut maan sähköverkkoa ja sähkötuotantolaitoksia.

– Olemme hyvin tietoisia siitä, että talvi on hyvin haastava, kun Venäjä on kohdistanut iskuja siviilikohteisiin ja varsinkin energiaan ja infraan. Se tekee elinolot hyvin vaikeiksi. Se tarkoittaa sitä, että ihmiset joutuvat miettimän, missä he pystyvät elämään. Osa heistä ihan varmasti lähtee etsimään parempia mahdollisuuksia elää talven ajan, jopa pysyvästi, Haahtela sanoo.

Migri kilpailutti syksyllä suuren määrän vastaanottopaikkoja palveluntarjoajilla, joten lisämajoitusta voidaan Haahtelan mukaan järjestää nopeastikin. Paikkoja ei odota tyhjillään, vaan niitä otetaan käyttöön tarpeen mukaan. Sovituissa lisäpaikoissa on sekä laitosmaisia paikkoja vastaanottokeskuksissa että erillisiä kerrostaloasuntoja.

Tulijoiden määrää on toistaiseksi mahdoton arvioida. Haahtela on alkuviikosta Maltalla pohtimassa tilannetta EU-kollegoidensa kanssa.

Harva aiemmin tullut pystyy vielä auttamaan

Suomeen jo tulleista ukrainalaista noin puolet asuu yksityismajoituksessa, loput valtaosin vastaanottokeskusjärjestelmän kautta. Haahtela uskoo, että aiempaa isompi osa tulijoista majoitetaan jatkossa vastaanottokeskusten kautta.

Sodan alkuvaiheessa Suomeen paenneilla oli usein jo joku yhteys Suomeen, he olivat olleet täällä esimerkiksi kausitöissä tai heillä oli täällä tuttuja tai sukulaisia, ja asuminen järjestyi monella näiden verkostojen kautta.

– Suuri osa tämmöisistä henkilöistä on todennäköisesti jo tullut Suomeen. Voi olla, että uusilla tulijoilla ei enää ole niin paljon kontakteja ja mahdollisuutta löytää yksityismajoitusta, Haahtela arvioi.

Harva sotaa paenneista vielä sellaisessa elämäntilanteessa, että pystyisi auttamaan ja majoittamaan uudempia tulijoita.

Suomesta on tänä vuonna hakenut tilapäistä suojelua tai turvapaikkaa yli 44 000 ukrainalaista. Syksyn mittaan tulijoita on ollut noin 500 viikossa. Tuorein sisäministeriön arvio on, että ensi vuonna Suomeen tulisi noin 30 000–40 000 uutta tilapäisen suojelun hakijaa.

Moni voi hakea keväällä kotikuntaa

Monen ukrainalaisen tilanne muuttuu ensi maaliskuun alusta, kun he voivat saada Suomesta kotikunnan asuttuaan yhtäjaksoisesti täällä ainakin vuoden ajan. He voivat silloin siirtyä vastaanottokeskuspalvelujen piiristä kuntien palvelujen asiakkaiksi.

Kotikunnan saaneet ukrainalaiset voivat esimerkiksi saada tarvittaessa toimeentulotukea, hakea terveys- ja sosiaalipalveluja ja saada kielikoulutusta. 7–18-vuotiaat siirtyvät oppivelvollisuuden piiriin.

Sisäministeri Krista Mikkonen (vihr.) kirjoitti tuoreessa blogissaan, että kyselyn mukaan joka kolmas Suomeen saapunut ukrainalainen on päättänyt jäädä Suomeen pysyvästi.