Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Mikä on sähkön tuntihinta nyt? Seuraa tästä

Perussuomalaiset hakisi maataloudelle apua EU-tuista, kiinteistöveron poistosta ja kaupan roolista – tuottajahintojen nostoa ei saisi silti maksattaa kuluttajalla

Perussuomalaiset haluaa poistaa maatiloja koskevan kiinteistöveron ja saada maataloustuet kansallisiin käsiin.

Puolue julkaisi perjantaina tuoreen maaseutupoliittisen ohjelmansa. Sen mukaan Suomen tulisi Euroopan unionissa maataloustuista neuvotellessa tavoitella korkeampia tukia ilman, että Suomen jäsenmaksuosuus kasvaisi. Pitkällä tähtäimellä puolue ilmoittaa tavoitteekseen siirtää maataloustuet kokonaan kansallisiin käsiin.

Maatalouden kannattavuutta puolue parantaisi poistamalla maatalousrakennusten kiinteistöveron sekä verokannusteella kuolinpesien purkuun. Lisäksi puolue kaipaa kohtuullisia energian ja polttoaineiden hintoja.

Hallitus on väliaikaisesti tälle vuodelle myöntänyt helpotuksia maatalouden tuotantorakennusten kiinteistöveroon alan nousseiden kustannusten vuoksi.

Puolue peräänkuuluttaa huoltovarmuuden merkitystä. Se kaipaa kotimaisen lannoitetuotannon vahvistamista ja haluaa välttää liiallista tukeutumista esimerkiksi ulkomaisiin kausityöntekijöihin.

Luotto neuvotteluihin

Perussuomalaiset perää myös sitä, että ruuantuottajat saisivat paremman korvauksen muulta elintarvikeketjulta. Ohjelmassa esitetään esimerkiksi mahdollisuutta hinnantarkastuksiin tai sisäänostohinnan sitomista kustannusindeksiin.

Muita konkreettisia toimia kysyttäessä puolueen toinen varapuheenjohtaja Mauri Peltokangas kaipasi osapuolia yhteiseen neuvottelupöytään ratkaisemaan alan kannattavuuskriisiä.

Toive neuvotteluista ei ole uusi. Tällä vaalikaudella edellinen maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) kutsui tuottajien, elintarviketeollisuuden ja kaupan edustajat keskustelemaan maatalouden kannattavuusongelmista ja ketjun sisäisten sopimusten joustoista jo viime vuoden syksyllä.

Peltokangas myönsi, että toive osapuolten yhteisistä neuvotteluista ei ole uusi. Hän kuitenkin vetosi alkutuotannon tämänhetkisen tilanteen vakavuuteen.

– Luotan siihen, että kun yhä enemmän neuvotellaan, niin kyllä siinä eteenpäin mennään, Peltokangas sanoi.

Puolueen kansanedustaja Jenna Simula ei puolestaan ottanut kantaa siihen, kuinka paljon kuluttajien elintarvikkeista maksama hinta voisi nousta, jos tuottajien saamat korvaukset paranevat.

– Ei tätä ongelmaa kuluttajalla voi alkaa maksattamaan. Se on aivan selvää, hän sanoi.

Ministeriölakkautus taas esillä

Ohjelmassa peräänkuulutetaan sääntelyn purkamista ruuantuotannossa ja metsästyksessä.

– Kalankasvatusta estää tällä hetkellä mittava lupabyrokratia. Sitä tulee purkaa, Simula sanoi ohjelman julkistustilaisuudessa.

Puolue vaatii ilmastonmuutoksen hillitsemistä koskevien toimien perumista, jos ne heikentävät maatalouden kannattavuutta. Se haluaa maataloustukien kohdistuvan tulevaisuudessa paremmin aktiiviviljelyyn. Se myös palauttaisi ehdollisen sadonkorjuuvelvoitteen siirtymäajalla.

Perussuomalaiset kannattaa suden, ilveksen ja karhujen kannanhoidollisen metsästyksen turvaamista lainsäädännöllä. Puolue haluaisi siirtää kyseiset eläimet EU:n luontodirektiivin toiseen liitteeseen, jotta niiden kantoja voisi säädellä helpommin.

Metsästystä ei puolueen mukaan tulisi lähtökohtaisesti kieltää luonnonsuojelualueilla.

Edellisestä ohjelmastaan puolue uusii ajatuksen ympäristöministeriön sekä maa- ja metsätalousministeriön yhdistämisestä. Asia on ollut Suomessa syksyn aikana julkisuudessa, kun Ruotsin uusi hallitus kertoi erillisen ympäristöministeriön lakkauttamisesta. Ministeriö yhdistettiin Ruotsissa osaksi elinkeinoministeriötä.

Puolue myös toistaa esillä pitämänsä ajatuksen turpeen käytöstä lämmöntuotannossa. Polttoaineissa puolue haluaa lisätä biokaasun käyttömahdollisuuksia.

Tukea EU:sta Itä-Suomeen

Perussuomalaiset kertoo haluavansa pitää koko Suomen asumiskelpoisena. Tämä on puolueen mukaan myös turvallisuuskysymys.

Erikseen puolue mainitsee Itä-Suomen aseman, johon on kiinnittynyt huomiota Ukrainan sodan vuoksi.

– Perussuomalaiset katsoo, että EU:sta on saatava näille alueille mittavaa, elinkeinoelämää ja turvallisuutta kehittävää rakennerahoitusta ja aluetukea. Itä-Suomessa näitä tukia on haettava strategisesti merkittäviin panostuksiin yhteistyössä Pohjois-Suomen kanssa.