Luonnos hallituksen esitykseksi Pohjois-Atlantin sopimuksen eli sotilasliitto Naton perustamissopimuksen hyväksymisestä on lähetetty lausuntokierrokselle. Luonnoksen on valmistellut ulkoministeriön työryhmä.
Esityksessä ehdotetaan, että eduskunta hyväksyisi Pohjois-Atlantin sopimuksen sellaisena kuin se on, muutettuna liittymispöytäkirjoilla. Suomen jäsenyyteen ei siis tulisi mitään kansallisia rajoituksia tai varaumia, kuten on etukäteen ollut tiedossa.
Samalla esitetään Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymistä. Sopimus koskee Naton oikeushenkilöllisyyttä ja Naton henkilöstön erioikeuksia sekä vapauksia.
Naton jäsenvaltiot allekirjoittivat Suomen ja Ruotsin liittymispöytäkirjat Pohjois-Atlantin neuvostossa 5. heinäkuuta. Jäsenvaltioista Unkari ja Turkki eivät ole vielä ratifioineet Suomen ja Ruotsin liittymispöytäkirjoja omissa parlamenteissaan.
Suomen liittyminen Natoon vaatii vielä myös eduskunnan hyväksynnän.
Hallituksen esitysluonnoksessa mainitaan tavoitteeksi, että Suomi ja Ruotsi tallettavat liittymiskirjansa Yhdysvaltojen hallituksen huostaan yhtäaikaisesti, jotta niiden ei tarvitse ratifioida toistensa jäsenyyksiä.
Työryhmä: Ei merkittävää toimivallan siirtoa kansainväliselle järjestölle
Hallituksen esitysluonnoksessa työryhmä arvioi, että Naton perustamissopimus on ongelmaton Suomen täysivaltaisuuden ja kansainväliseen yhteistyöhön osallistumisen kannalta.
Työryhmä katsoo myös, ettei Suomen liittyminen Natoon vaikuta Ahvenanmaan kansainvälisille sopimuksille perustuvaan asemaan ja etteivät Ahvenanmaata koskevat sopimukset ole ristiriidassa Nato-jäsenyyden kanssa. Naton jäsenvaltio ei voi pitää voimassa sopimuksia, jotka olisivat Pohjois-Atlantin sopimuksen vastaisia.
Työryhmän mukaan Natoon liittymisessä ei olisi kyse merkittävästä toimivallan siirrosta kansainväliselle järjestölle, joten sopimus voidaan hyväksyä eduskunnan yksinkertaisella enemmistöllä.
Natoon liittymisen ei katsota vaikuttavan Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittiseen päätöksentekojärjestelmään, maanpuolustusvelvollisuuteen eikä tasavallan presidentin tehtävään Puolustusvoimien ylipäällikkönä. Presidentin toimivalta Natoon liittyvissä asioissa kytkeytyisi sekä hänen rooliinsa presidenttinä että toimivaltaan Puolustusvoimien ylipäällikkönä.
Työryhmän mukaan keskeiset Natoa koskevat ulko- ja turvallisuuspoliittiset asiat linjataan presidentin johdolla tasavallan presidentin ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan yhteiskokouksessa eli niin sanotussa tp-utvassa.
Esitysluonnoksessa sanotaan myös, ettei Natoon liittyminen vaadi muutoksia ydinenergialain säännöksiin, joissa kielletään ydinräjähteiden maahantuonti ja hallussapito Suomessa.
Suomen liityttävä Naton muihin sopimuksiin
Luonnoksen mukaan voimassa oleva lainsäädäntö mahdollistaa Natoon liittymisen ilman välttämättömiä lain muutostarpeita. Mahdolliset jäsenyyteen liittyvät myöhemmät lainsäädäntötoimet voidaan työryhmän mukaan toteuttaa erillisillä säädöksillä.
Naton jäsenenä Suomen on lisäksi liityttävä Naton muihin sopimuksiin, jotka koskevat joukkojen asemaa, tietoturvallisuutta sekä puolustushallinnon tietojen suojaamista vuoden kuluessa Suomen liittymiskirjan tallettamisesta. Näille sopimuksille aiotaan pyytää eduskunnan hyväksyntää myöhemmin erillisillä hallituksen esityksillä.
Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) ja puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) järjestävät medialle tiedotustilaisuuden asiasta tänään iltapäivällä kello 14.15.