Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Päivitämme verkkosivujamme, tilaajien on kirjauduttava uudelleen

Korkea tuloverotus ei vaikuta merkittävästi maastamuuttojen määrään, arvioi VATT:n tutkimus – suomalaisten maastamuutto vuosittain alle 10 000 henkilöä

Korkealla tuloverotuksella ei ole merkittävää vaikutusta suomalaisten päätöksiin muuttaa maasta, arvioi Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) yhdessä Helsingin ja Tampereen yliopistojen kanssa tekemänsä tutkimuksen perusteella. Tuloverotusta ei tarvitse tutkijoiden mielestä alentaa maastamuuton takia.

Tuloverotus vaikuttaa hieman enemmän hyvätuloisten maastamuuttopäätöksiin, mutta tässäkään ryhmässä merkitys ei ole VATT:n tiedotteen mukaan suuri.

Suomalaisten maastamuutto on tutkijoiden mukaan väestötasolla vuosittain alle 10 000 henkilöä. Suomalaistaustaisen väestön muuttotappio on ollut noin tuhat henkeä vuodessa viime vuosikymmenellä. Muuttajien osuuden kerrotaan vastaavan länsieurooppalaista keskitasoa.

Maastamuuton määrä ei ole noussut merkittävästi sitten 1990-luvun loppupuolen. Tutkijaryhmän jäsen, Tampereen yliopiston taloustieteen professori Kaisa Kotakorpi sanoo STT:lle, että tämä on kiinnostava huomio.

– Suurin osa ihmisistä ei mene minnekään, vaan jää Suomeen. Jo se antaa osviittaa siitä, että tuloverotuksella ei ole suurta merkitystä. Tutkimuksemme analyysi tuloverotuksen vaikutuksesta muuttoliikkeeseen vahvistaa tämän, Kotakorpi sanoo.

Yleisin maastamuuton kohde on Ruotsi

Lähes kolme neljäsosaa suomalaisten maastamuutoista suuntautuu muihin Pohjoismaihin ja läntisiin EU-maihin, joissa verotus on melko korkea.

– Yleisin kohdemaa on Ruotsi, jossa muuttajia odottaa varsin samanlainen verotus kuin Suomessa, Kotakorpi sanoo VATT:n tiedotteessa.

Ruotsin tuloverotus on muutamaa prosenttiyksikköä matalampi kuin Suomen, ilmenee Veronmaksajain Keskusliiton ylläpitämästä tuloveroprosenttitaulukosta. Esimerkiksi noin 70 700 euroa vuodessa tienaavien tuloveroprosentti oli Ruotsissa viime vuonna 4,4 prosenttiyksikköä matalampi kuin Suomessa.

Kaikkein kovatuloisimmista maastamuuttajista merkittävä osa muuttaa myös Yhdysvaltoihin, jossa tuloverotus on merkittävästi matalampaa kuin Suomessa.

Tutkijaryhmään kuuluva VATT:n erikoistutkija Ilpo Kauppinen kuitenkin muistuttaa, että maiden tuloveroprosenteista ei voida vetää suoria johtopäätöksiä. Tutkimuksessa tehtiin Kauppisen mukaan hienojakoisempaa analyysia, jossa otettiin huomioon myös maastamuuttajien sosioekonominen tausta.

– Ikää, perhetilannetta, koulutustasoa ja vastaavia sosioekonomisia ominaisuuksia käytettiin sen arvioimiseen, mitkä henkilöiden tulot olisivat eri maissa, Kauppinen sanoo STT:lle.

– Tämän analyysin perusteella vaikuttaa siltä, että tuloverotuksella on erittäin pieni vaikutus ihmisten maastamuuttopäätöksiin.

Työmarkkinoiden kansainvälistyminen on merkittävä syy maastamuuttoon

Yksi maastamuuton merkittävimmistä syistä on Kauppisen mukaan työmarkkinoiden kansainvälistyminen. Myös ammatillisen kehityksen mahdollisuudet ja perhesyyt voivat saada suomalaisen muuttamaan muualle.

– Esimerkiksi jos vaikka puoliso löytyy ulkomailta, Kauppinen arvioi.

Tilanne ei kuitenkaan johda Kauppisen mukaan merkittävään aivovuotoon Suomesta.

Tutkija ei myös poissulje sitä, että muut verotyypit kuin tuloverotus ovat voineet vaikuttaa ihmisten maastamuuttoon. Esimerkiksi Sammon ja UPM:n hallitusten puheenjohtaja Björn Wahlroos on kertonut siirtäneensä kirjansa Ruotsiin Suomen korkean perintöveron takia.

– Näistä verotyypeistä ei ole olemassa tarkkoja tutkimuksia. Yksi syy tähän on kansainvälisten tutkimusaineistojen puute.

Tutkimuksessa tarkasteltiin Suomen koko työikäistä väestöä. Se perustuu kattavaan yksilötason rekisteriaineistoon maastamuuttajien määrästä, kohdemaista ja sosioekonomisesta asemasta.

Tutkimuksen teki verotutkimuksen huippuyksikkö, johon kuului osallistujia VATT:lta sekä Helsingin ja Tampereen yliopistoista.