Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Mikä on sähkön tuntihinta nyt? Seuraa tästä

Toimittajien puolustuksen mukaan HS:n johto päätti Viestikoekeskus-artikkelin julkaisusta ja julkaisu oli perusteltua: "Median tehtävä ei ole miellyttää"

Helsingin Sanomien Viestikoekeskus-uutisointia koskevassa oikeudenkäynnissä kuultiin tänään syyttäjien ja puolustuksen asiaesittelyä. Syyttäjät vaativat kolmelle HS:n toimittajalle ehdollisia vankeusrangaistuksia turvallisuussalaisuuden paljastamisesta ja sen yrityksestä.

Oikeudenkäynnissä on kyse HS:n 16. joulukuuta 2017 julkaisemasta artikkelista ja sen jälkeen julkaistavaksi aiotusta artikkelikokonaisuudesta, joka koski Puolustusvoimien Viestikoekeskusta. Syyttäjän mukaan artikkelit sisälsivät sotilastiedustelua koskevaa tietoa, joka on Suomen ulkoisen turvallisuuden takia määrätty salassa pidettäväksi.

– Kaikki me olemme tämän rikoksen uhreja, sanoi asiaesittelyssään syyttäjä Anja-Riitta Rinkinen.

Syyttäjä katsoo, että kolme syytteessä olevaa toimittajaa, kaksi kirjoittajaa ja toisen kirjoittajan esimies ovat rikosvastuussa artikkelista. Hänen mukaansa vastuuta ei poista se, vaikka joku muu olisi viime kädessä päättänyt asiasta.

– Rikosvastuulta ei voi välttyä sillä perusteella, että joku muu teki lopullisen hyväksymispäätöksen, Rinkinen sanoi.

Hän totesi puheenvuorossaan, että tietyissä tapauksissa myös salassa pidettävän tiedon julkistaminen voi olla yleisen edun mukaista. Tällaisesta tilanteesta ei hänen mukaansa Viestikoekeskus-artikkelin kohdalla ollut kyse.

– Mikään tärkeä syy ei ole oikeuttanut tällaisten tietojen paljastamiseen. Mitään epäkohtaa ei ole paljastettu, hän sanoi.

Helsingin Sanomat on perustellut julkaistua artikkelia muun muassa käynnissä olleella tiedustelulakiuudistuksella, jonka seurauksena Puolustusvoimat oli saamassa uusia valtuuksia. Syyttäjä katsoo, että asia olisi ollut mahdollista kertoa myös julkisten tietojen perusteella.

Johdon rooli jäi puolustuksen mukaan pitkälti selvittämättä esitutkinnassa

Puolustuksen mukaan kukaan syytteessä olevista toimittajista ei ole voinut tehdä artikkelin julkaisupäätöstä. Puolustuksen toinen asianajaja Kai Kotiranta sanoi omassa puheenvuorossaan, että Viestikoekeskus-jutun julkaisupäätöksen on tehnyt lehden toimituksen johto.

Hänen mukaansa juttu siirrettiin tarkastettavaksi ja hyväksyttäväksi toimituksen johdolle 14. joulukuuta ja se hyväksyttiin ja sen julkaisemisesta päätettiin 15. joulukuuta. Syytetyillä toimittajilla ei Kotirannan mukaan ole ollut mitään tekemistä julkaisuprosessin tai päätöksenteon kanssa.

Puolustus ilmoitti tänään kutsuvansa uusina todistajina vastaavan päätoimittaja Kaius Niemen ja päätoimittaja Antero Mukan. Heidän on tarkoitus todistaa siitä, ettei esimiestehtävissä työskennelleellä syytetyllä ole ollut asemassaan toimivaltaa tehdä artikkeleita koskevia päätöksiä, joista häntä syytetään.

Kotiranta ihmettelee sitä, ettei poliisi ole esitutkinnassa ollut kiinnostunut toimituksellisesta prosessista ja julkaisua edeltävien päivien, 14.–15. joulukuuta tapahtumista.

– Me lähdemme siitä, että tässä on noudatettu ihan normaaleja Helsingin Sanomien toimituksellisia prosesseja ja niitä prosesseja ei ole selvitetty lainkaan tässä esitutkinnassa, Kotiranta sanoi.

– Tässä tapauksessa on kokonaan jäänyt selvittämättä, mitä tapahtui 14. joulukuuta ja 15. joulukuuta ennen kuin julkaisupäätös oli tehty.

Kotiranta kritisoi asiaesittelyssään myös sitä, ettei syyttäjä aio yksilöidä asiakirjoja, joiden sisältämiä turvallisuussalaisuuksia uutisoinnissa väitetään paljastetun. Hänen mukaansa väitteissä on nyt kyse vain Puolustusvoimien esittämistä mielipiteistä.

Kotiranta puolusti Helsingin Sanomien toimintaa. Hänen mukaansa uutisoinnissa on ollut kyse merkittävästä asiasta ja siinä HS on toteuttanut perustehtäväänsä.

– Voi olla, että se ei miellytä kaikkia. Mutta median tehtävä ei ole miellyttää.

Asianajaja: Laura Halmisen osuus ollut varsin vähäinen

Toista syytteessä olevaa jutun kirjoittajaa Tuomo Pietiläistä edustavan asianajajan Timo Ylikantolan mukaan artikkelin tiedot ovat olleet niin sanottua yleistietoa ja saatavilla julkisista lähteistä. Syytteessä tarkoitettuja tietoja on puolustuksen mukaan julkaissut jopa Puolustusvoimat itse.

Puolustus aikoo esittää yhteensä parisataa kirjallista todistetta, muun muassa lehtijuttuja, Puolustusvoimien julkaisuja, opinnäytetöitä, viranomaisten ohjeita ja tiedotteita sekä oppikirjoja, jotka sen mukaan todistavat, että tiedot ovat olleet saatavilla julkisista lähteistä.

Ylikantola toi esille myös sen, että Puolustusvoimat on tiennyt HS:n hallussa olleesta materiaalista viimeistään keväästä 2017. Hän kysyi, jos tällöin olisi katsottu, että juttujen valmistelussa käytettäisiin turvallisuussalaisuuksia, miksi Puolustusvoimat ei ole tehnyt mitään.

– Onko jonkun pitänyt toimia ja mikä on se syy, ettei ole toimittu, Ylikantola kysyi.

Kahta muuta syytettyä edustava Kotiranta sanoi, että julkaistun artikkelin toiseksi kirjoittajaksi merkityn Laura Halmisen rooli oli olla artikkelissa Pietiläisen apuna. Hänen mukaansa Halminen lisäsi yli 23 000 merkin pituiseen juttuun kaiken kaikkiaan 160 merkkiä ja poisti siitä 12 merkkiä.

– Halmisen osuus jutun sisällön tuottamisesta on ollut varsin vähäinen.

Pietiläisen esimiehenä toimineen Kalle Silfverbergin puolesta Kotiranta totesi muun muassa, että Silfverberg on tiennyt julkaistusta artikkelista, mutta ei ole tehnyt siihen liittyviä päätöksiä siten kuin syyttäjä väittää.

– Silfverbergillä ei ole ollut mitään tekemistä eikä osallisuutta julkaisupäätösten tekemiseen.

Hän ei Kotirannan mukaan ole esimerkiksi osallistunut 14. ja 15. joulukuuta järjestettyihin kokouksiin. Puolustuksen mukaan Silfverberg on tehtävässään lähinnä vastannut työajan käytöstä politiikan ja talouden toimituksessa ja saattanut osallistua jutun kielelliseen editointiin.

Toimituspäällikkö ja vastaava päätoimittaja eivät saaneet syytettä

Esitutkinnassa keskusrikospoliisi epäili rikoksesta myös HS:n toimituspäällikköä Esa Mäkistä sekä vastaavaa päätoimittajaa Kaius Niemeä. He eivät kuitenkaan saaneet syytettä. Syyttäjä katsoi, ettei asiassa löytynyt näyttöä siitä, että Niemi olisi tiennyt artikkelista ennen sen julkaisua. Mäkisen tietoisuus artikkelista jäi syyttäjän mukaan epäselväksi.

KRP kuulusteli artikkelin aikaan HS:n toimituspäällikkönä työskennelleen Erja Yläjärven vasta viime kuussa sen jälkeen, kun puolustus päätti kutsua tämän todistajaksi. Yläjärvi kertoi, että Niemi tiesi julkaistusta artikkelista viimeistään kaksi päivää aiemmin, eli 14. päivänä.

Apulaisvaltakunnansyyttäjä Jukka Rappe sanoi viime viikolla, ettei aio uuden tiedon takia arvioida uudelleen Niemen syyttämättäjättämistä.

Helsingin Sanomia julkaiseva Sanoma Media Finland on STT:n enemmistöomistaja.