Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Mikä on sähkön tuntihinta nyt? Seuraa tästä

Sähköpula saattaa aiheuttaa parin tunnin katkoksia tulevana talvena – sähkön säästö ja käytön oikea ajoitus ehkäisevät kulutuspiikkejä

Taskulamppu saattaa ensi talvena osoittautua hyödylliseksi kapineeksi, jos pelot sähköpulasta toteutuvat. Tilanteessa, jossa sähkön kulutus nousee niin suureksi, ettei sähköä riitä kaikille, aletaan sähkönjakelua rajoittaa. Kantaverkkoyhtiö Fingridin mukaan käytännössä se tarkoittaisi korkeintaan kahden tunnin sähkökatkoa kerrallaan.

Fingridiltä korostetaan, että sähkönjakelun katkaiseminen kuluttajilta on vasta viimeinen vaihtoehto. Sitä ennen tehdään toimenpiteet, jotka sähköntuottajat ja sähkön suurkuluttajat, kuten teollisuuslaitokset voivat tehdä. Myös häiriöihin varatut varavoimalaitokset otettaisiin käyttöön.

– Energian säästö ja myös sähkön käytön ajoittaminen ovat yksi keskeisistä keinoista välttää sähköpulatilanteita ja siinä toteutettavia kiertäviä sähkökatkoja, sanoi johtaja Tuomas Rauhala Fingridin tiedotustilaisuudessa maanantaina.

Rauhala korosti, että mahdollisilla kiertävillä sähkökatkoilla pyritään välttämään valtakunnallinen suurhäiriö, joka voisi kestää paljon pidempään.

Ei välttämättä ehditä varoittaa etukäteen

Sähköpula voi kehittyä joko hitaasti tai nopeasti. Häiriön seurauksena syntyvästä sähköpulasta ei välttämättä ehditä viestimään ennakkoon. Hitaasti kehittyvä sähköpula taas voi olla seurausta esimerkiksi pitkään jatkuvasta pakkasjaksosta, ja siitä aiheutuvasta sähkökatkoksesta pyritään varoittamaan etukäteen.

Sähkönjakelun irtikytkentäsuunnitelmat on Fingridin mukaan tehty ennakkoon, jotta sähkönkäytön kriittisimmät kohteet, kuten sairaalat, eivät joutuisi kohteeksi. Kriittisillä toimijoilla on yleensä myös omat varavoimakoneet, jotka käynnistyvät, jos sähköä ei ole saatavilla.

Käyttöpäällikkö Heikki Paananen Elenia Verkosta arvioi, että varavoimaa on käytössä muun muassa maatalouden eläintiloilla, vesi- ja lämpöhuollon kohteissa sekä elintarviketeollisuudessa.

– Tämä kyllä vaihtelee. On myös kriittisiä toimintoja, joissa se varavoima-asia ei ole niin hyvällä hapella, Paananen kuvaili.

Sähköpulatilanteessa priorisoidaan esimerkiksi terveyttä ja henkeä pelastavaa toimintaa sekä sähköntuotantoa. Myös lämpö- ja vesihuoltoa priorisoidaan mahdollisuuksien mukaan.

– Jos sähköpulatilanne on hyvin vaikea, todennäköisesti sähköjen poiskytkemiseltä ei voida välttyä, Paananen korosti.

Fingridin valvomopäällikkö Arto Pahkin puolestaan kertoi, että muun muassa juna- ja lentoliikenne on priorisoitu niin, että niiden pitäisi toimia myös sähköpulatilanteessa. Sen sijaan esimerkiksi kauppakeskuksista sähköt voivat katketa. Osalla niistä ole varavoimaa käytössä, joskin hätäpoistumisteiden pitää olla varmennettuja sähkökatkotilanteessa.

– Osa on varautunut sähkökatkoihin ja osa ei. Nyt kun olemme puhuneet näistä sähkökatkoista muutaman kuukauden ajan, nämä eri toiminnot lisäävät varavoiman suunnittelua. Todennäköisesti he eivät kerkiä tähän tulevaan talveen, mutta seuraavaan talveen, Pahkin sanoi.

Alueittain eri puolella maata

Sähkökatkokset toteutettaisiin eri puolella Suomea. Elenian Paanasen mukaan yksi katkosalue kattaa aina muutamasta sadasta muutamaan tuhanteen sähköasiakasta. Maaseudulla se voi tarkoittaa neljäs- tai viidesosaa yhdestä kunnasta ja kaupungissa jopa vain muutamia katuja.

Sähköjä ei voi käytännössä katkaista tai jättää katkaisematta joltain tietyltä yksittäiseltä rakennukselta, laitokselta tai yritykseltä.

– Jos sähköpula vaikkapa talviaikaan kovilla pakkasilla tapahtuu, niin silloin on pimeä vuodenaika. Ihan ensimmäinen juttu, mikä kaikilla kotitalouksilla, yrityksillä ja yhteisöillä tulee olla, on taskulamppu tai otsalamppu, joka on siinä hollilla, Paananen sanoi.

– Että pystyy sitten kulkemaan, jos kaikkialla on pimeää.

Säästökehotukset purivat

Fingrid kertoi maanantaina myös, että sähkön käyttö vähentyi syyskuussa. Suomessa kulutettiin keskimäärin seitsemän prosenttia vähemmän sähköä kuin viime vuoden syyskuussa.

– Tällä hetkellä vaikuttaa, että olemme todellakin oikealla polulla, Fingridin Rauhala kuvaili.

Syyskuun lukema saattaa tosin suurelta osin selittyä sähkön korkealla hinnalla. Myös teollisuudessa on siirretty sähkön käyttöä päivältä öille.

– Toki toivomme, että ne viestit liittyen siihen, kuinka tärkeätä sähköenergian säästäminen ja käytön ajoittaminen on myös sähkön riittävyyden ja näiden mahdollisten sähköpulatilanteiden välttämisen kannalta, on osaltaan vaikuttanut tähän tilanteen paranemiseen, Rauhala jatkoi.

Hänen mukaansa sähkön riittävyyteen vaikuttavat keskeisesti kotimaisen tuotannon luotettava toiminta, sähkön saanti Ruotsista sekä suotuisa talven sää, joka tässä yhteydessä tarkoittaa lauhaa ja tuulista.

– Mikäli kaikki kolme toteutuvat, lähtökohtaisesti tilanne on aiempia vuosia vastaava.

Energian säästön kautta pystytään kuitenkin varmistamaan se, että sähkön riittävyys pysyy hyvällä tasolla myös yllättävissä vikatilanteissa. Rauhalan mukaan esimerkiksi noin kymmenen prosentin säästö huipputilanteessa vastaisi jo lähes Olkiluoto 3:n tuotantotehoa. Lisäksi keskeisessä roolissa on sähkön käytön ajoitus tulevalla talvikaudella.

Pohjois-Norjassa riittää vesivarantoja

Tällä hetkellä Rauhalan mukaan arvioidaan, että Baltian sähköjärjestelmässä on riittävästi tuotantoa kattamaan Baltian kulutus myös talvipakkasilla. Pohjois-Norjassa ja Pohjois-Ruotsissa tilanne vesivarantojen suhteen on tällä hetkellä erittäin hyvä.

– Pohjoisen siirtojohdolta todennäköisesti tulemme talvella saamaan kaiken tehon, joka pystytään Suomeen tuomaan, Rauhala sanoi.

Iso epävarmuus liittyy hänen mukaansa Etelä-Ruotsiin. Siihen taas vaikuttaa tilanne Etelä-Norjassa, jossa on huolta vesivarantojen riittävyydestä. Epävarmuutta lisää energiakriisi Tanskassa, Saksassa ja muualla Keski-Euroopassa.