Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Mikä on sähkön tuntihinta nyt? Seuraa tästä

Martti J. Karin näkökulma | Kognitiivisen turvallisuuden kehittäminen hallitusohjelmaan

Hybridiuhat ovat yhdistelmä keinoja, joilla vihamielinen valtio pyrkii vaikuttamaan kohdevaltioon. Vaikuttamisen menetelmät voivat olla esimerkiksi poliittisia, sotilaallisia, taloudellisia, sosiaalisia, informaatioon tai infrastruktuuriin liittyviä. Hyökkääjä pyrkii siis vaikuttamaan kohdemaahan informaatioympäristössä.

Informaatioympäristö koostuu kolmesta osasta. Nämä ovat informaatio, informaatiojärjestelmät ja informaatiota käyttävät ihmiset.

Informaatiovaikuttaminen voi olla teknistä tai psykologista. Informaatioteknisen vaikuttamisen eli kybervaikuttamisen kohteena ovat tietoverkot, niihin kytketyt tietokoneet ja ohjausjärjestelmät. Informaatiopsykologisen eli kognitiivisen vaikuttamisen kohteena ovat ihmismieli ja yksilön ja yhteisön kyky toimia ja tehdä päätöksiä. Kognitio tarkoittaa ihmisen älyllisiä ja psykologisia toimintoja, joiden avulla hän käsittelee ja ymmärtää tietoa ja ympäristöään.

Informaatiovaikuttamisen kohteena on usein oikeusvaltio. Oikeusvaltiolle on tyypillistä demokratia, sananvapaus, ihmisoikeuksien arvostaminen, kansan suhteellisen suuri yhtenäisyys ja ihmisten luottamus omiin johtajiinsa ja tiedotusvälineisiin. Nämä ovat informaatiovaikuttamisen kohteita ja niitä käytetään myös työkaluina.

Demokratiaa ja kansan yhtenäisyyttä haastetaan ja murennetaan sananvapauden turvin levitettävillä valheilla, disinformaatiolla. Disinformaatio tarkoittaa tarkoituksellisesti levitettävää harhaanjohtavaa ja väärää informaatiota. Disinformaation käytön perimmäinen tarkoitus voi olla kohdevaltion kansallisen tarinan tuhoaminen. Esimerkiksi Ukrainassa hyökkääjä pyrkii disinformaatiolla tuhoamaan muun muassa sen, että Ukraina on oma itsenäinen kansa, jonka rajat vahvistettiin vuonna 1991 ja että ukrainan kieli on oma kielensä eikä venäjän murre.

Jyväskylän yliopisto olisi luonnollinen vastuuyliopisto kognitiivisen turvallisuuden opetuksen ja tutkimuksen kehittämisessä.

Suomessa kyberturvallisuuden parantamiseen on kiinnitetty huomiota. Kyberturvallisuusstrategia päivitettiin 2019 ja Kyberturvallisuuskeskus aloitti toimintansa tammikuussa 2014. Liikenne- ja viestintäministeriöön nimitettiin 2020 kyberturvallisuusjohtaja.

Kyberturvallisuutta opetetaan ja tutkitaan yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa. Jyväskylän yliopistossa on toiminut jo usean vuoden ajan kyberturvallisuuden maisteriohjelma.

Kognitiivisen turvallisuuden osalta asia ei ole yhtä hyvin. Kognitiivisen turvallisuuden strategiaa ei ole. Kognitiivisen turvallisuuden keskuksen tarpeellisuudesta ei ole keskusteltu.

Ruotsissa on jo perustettu psykologisen puolustuksen virasto. Sen tehtävänä on turvata avoin ja demokraattinen yhteiskunta, vapaa mielipiteenmuodostus, Ruotsin perusvapaudet ja itsenäisyys. Psykologisen puolustuksen virasto tunnistaa, analysoi, ehkäisee ja torjuu ulkomaista vihamielistä informaatiopsykologista vaikuttamista ja muuta Ruotsiin tai ruotsalaisten etuihin kohdistuvaa disinformaatiota.

Suomessa kognitiivisen turvallisuuden tutkimus ja opetus on hajallaan eri yliopistoissa ja muissa oppilaitoksissa, eikä toimintaa koordinoida. Kansallisesti kognitiivisen turvallisuuden tutkimuksen ja koulutuksen tulee olla kestävällä pohjalla. Silloin kykenemme tuottamaan osaamista suomalaiseen yhteiskuntaan alati muuttuvassa maailmassa.

Kyberturvallisuus ja kognitiivinen turvallisuus liittyvät kiinteästi toisiinsa. Jyväskylän yliopistossa on jo nyt kyberturvallisuuden maisterikoulutusohjelma. Jyväskylän yliopistossa on jo nyt myös laajaa osaamista kognitiivisen turvallisuuden opetukseen ja tutkimukseen liittyvissä oppiaineissa. Näitä ovat esimerkiksi kognitiotieteet, viestintä, yhteiskuntatieteet, historia, vieraat kielet ja psykologia.

Lisäksi Jyväskylän yliopistossa on turvallisuus ja strateginen analyysi- maisteriohjelma. Sen opinnoissa käsitellään turvallisuutta ja sen muutosta, kriisejä ja konflikteja sekä teknologian kehittymisen ja globalisaation merkitystä niihin. Maisteriohjelmassa tehdään jo nyt kognitiiviseen turvallisuuteen liittyviä pro gradu -töitä.

Kevään 2023 hallitusohjelmaan tulee saada mukaan kognitiivisen turvallisuuden kehittäminen. Kyseessä on tiedustelulakien kaltainen välttämätön, maamme turvallisuutta lisäävä asiakokonaisuus. Sitä ei voi eikä saa alistaa puoluepoliittisille kiistoille.

Suuntaviivat kehittämiselle antaa kognitiivisen turvallisuuden strategia. Strategiatyö tulee käynnistää mahdollisimman nopeasti. Muita mahdollisia tarvittavia toimenpiteitä ovat kyberturvallisuuskeskusta vastaava kognitiivisen turvallisuuden keskuksen tai viraston perustaminen ja alan opetuksen ja tutkimuksen kehittäminen.

Jyväskylän yliopisto olisi luonnollinen vastuuyliopisto kognitiivisen turvallisuuden opetuksen ja tutkimuksen kehittämisessä, koska sillä on jo nyt kyvykkyyttä siihen ja yliopiston eri tiedekunnissa tehdään teemaan liittyvää tutkimusta ja opetusta.

Filosofian tohtori, eversti (evp) Martti J. Kari on Jyväskylän yliopiston työelämäprofessori. Hän on entinen Pääesikunnan apulaistiedustelupäällikkö ja palvellut vuosina 2004–2007 puolustusasiamiehenä Puolassa ja Ukrainassa ja strategisena neuvonantajana Ukrainan tiedustelupalveluiden reformissa vuonna 2020.

Lue kaikki Martti J. Karin näkökulmat Ukrainan sodasta täältä.