Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Itsenäisyyspäivän kunniamerkkien saajat julkistettiin – katso ketkä palkittiin Lahden seudulla

Kaasuputkien räjäyttämisen taustalta ei pidä yrittää etsiä järkevää toimintaa, sanoo Viron suurlähettiläs

Viron Suomen-suurlähettilään Sven Sakkovin mukaan lännessä toistetaan aiempia virheitä, jos Nord Stream -kaasuputkien räjäyttämiselle yritetään etsiä Venäjän kannalta jotain läntisessä mielessä järkevää motiivia. Samalla tavoin järjettöminä toimina pidettiin ennen niiden toteutumista myös Venäjän laajamittaista hyökkäystä Ukrainaan helmikuussa tai Krimin valtausta 2014, Sakkov muistuttaa.

Hän ei ota STT:n haastattelussa suoraan kantaa siihen, kuka Itämeren kaasuputkille on tehnyt ja mitä.

Sakkovin mukaan Viro piti alusta saakka Nord Stream -kaasuputkia Venäjän geopoliittisena hankkeena, ei vain taloudellisena. Siksi maa neuvoi "ystäviään" olemaan osallistumatta hankkeeseen.

– Mutta meitä ei kuunneltu, kuten ei monessa muussakaan asiassa Venäjää koskien, Sakkov sanoo.

Pääministeri Sanna Marin (sd.) on myöntänyt puheissaan niin kotimaassa kuin Euroopan parlamentissakin, että Suomessa olisi ollut syytä kuunnella tarkemmin Baltian maiden ja Puolan varoituksia Venäjästä. Ainakaan Viron suurlähetystössä ei kuulosta siltä, että siellä haluttaisiin ottaa ilo irti oikeassa olemisesta ja todeta, että "mitäs me sanoimme".

– Tässä olisin ollut mieluummin väärässä. Mutta tietysti arvostamme paljon sitä, mitä pääministeri Marin on sanonut, Sakkov toteaa.

Liikekannallepanoa vastustetaan, ei niinkään sotaa

Aivan viime aikoina Suomi ja Viro ovat olleet eri linjoilla venäläisten viisumilinjasta. Suomi tosin kuroi Viron etumatkan kiinni torstaina kirjaimellisesti samaan aikaan, kun suurlähettiläs Sakkov istui haastateltavana Kaivopuiston suurlähetystössä.

Sakkovin mukaan asiassa ei jäänyt mitään hampaankoloon, vaikka Suomessa arveltiin Viron ja muiden Baltian maiden linjaa juridisesti ongelmalliseksi. On aivan luonnollista, että valtiot tekevät päätöksiä omaan tahtiinsa ja perustelevat ne haluamallaan tavalla, hän sanoo.

– Olimme tietysti hieman surullisia siitä, ettei Suomi tullut meidän mukaamme, kun teimme oman päätöksemme, Sakkov sanoo.

Hänen mukaansa Viron ja muiden maiden viisumipäätöstä ja sen perustelua turvallisuusuhkalla ei ole EU:sta juridisesti haastettu, joten asia on sitä myöten selvä.

Sotaan joutumista pakenevien venäläisten kohtelusta suurlähettiläällä on paljonkin sanottavaa. Hänen mukaansa liikekannallepanoa pakenevat venäläiset eivät ole lähteneet liikkeelle niinkään vastustaakseen sotaa vaan välttääkseen siihen joutumisen. Tämä koskee erityisesti suurien kaupunkien ylempää keskiluokkaa.

– Liikekannallepano on nyt ensimmäistä kertaa tuomassa heidän elämäänsä sen tosiasia, että käynnissä on sota, Sakkov sanoo.

"Diagnoosi sama, käsitykset hoidosta vaihtelevat"

Sakkovin mukaan Viro on koko ajan korostanut sitä, että yksi asia, minkä länsimaat voivat tehdä edistääkseen Putinin sodan loppumista, on varmistaa, että venäläisen ylemmän keskiluokan elämästä tulee epämukavampaa. Toistaiseksi tappaminen Ukrainassa ei ole tämän väestöryhmän arkea suuremmin hetkauttanut.

– Meidän on varmistettava, että myös he tuntevat sodan vaikutukset, Sakkov sanoo.

Tähän saakka Ukrainaan on viety tapettavaksi lähinnä Venäjän syrjäseutujen ja etnisten vähemmistöjen edustajia. Mutta kuten Sakkov muistuttaa, vallankumous ei ole Venäjällä saanut koskaan alkuaan periferiasta vaan kaupungeista.

Jos balttien varoituksia Venäjästä ei ole aiemmin otettu huomioon, niin tätä nykyä Sakkov arvioi tilannekuvan olevan Suomenlahden molemmin puolin "enemmän tai vähemmän" sama. Paljon yhteneväisyyttä on Venäjä-analyyseissä myös Euroopassa laajemminkin, mikä ei Sakkovin mukaan tarkoita sitä, että tilanteen vaatimista toimenpiteistä oltaisiin samaa mieltä.

– Diagnoosi voi olla sama, mutta käsitykset hoidosta vaihtelevat, Sakkov sanoo.

Olisiko sota ollut vältettävissä aikaisemmalla aseavulla?

Sakkovin mukaan Venäjän presidentti Vladimir Putin on joutunut selvästi yllätetyksi. Hänkin järkeili vastustajansa toiminnan väärin ja odotti länsimaiden jatkavan entisellä laimeiden vastatoimen linjalla kuten Georgian vuoden 2008 sodan tai Krimin miehityksen jälkeen.

Vaikka lännen yhtenäisyys ja voimakas tuki Ukrainalle yllätti Venäjän, ei lännessä ole Sakkovin mielestä syytä liikaan tyytyväisyyteen.

 – Koko ajan liian myöhään ja liian vähän, suurlähettiläs tiivistää länsimaiden apuponnistelut.

Sakkov kehottaa pohtimaan, mitä olisi tapahtunut, jos länsi olisi toimittanut Ukrainalle jo joulu-tammikuuussa niitä aseita ja ammuksia, joita maahan nyt viedään.

– Ehkä koko sotaa ei olisi syttynyt, koska olisimme osoittaneet päättäväisyytemme ja yhtenäisyytemme jo silloin, Sakkov pohtii.

Hänen mukaansa lännen turha varovaisuus ase- ja muussa tuessa perustuu väärään oletukseen.

– Asia, jonka olemme monesti unohtaneet ja yhä unohdamme on, ettei Venäjää provosoi mikään muu kuin se, minkä Putin päättää olevan provokaatio, suurlähettiläs sanoo.