Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Mikä on sähkön tuntihinta nyt? Seuraa tästä

Luot­to­häi­riöhelvetti vei Jen­nyn, 40, yh­teis­kun­nan reu­nal­le – Nyt hän kertoo, mil­lai­seen ah­din­koon suo­ma­lai­sia aje­taan

Tietokirjailija Jenny Rostain, 40, tietää omakohtaisesti, miten hankalaksi elämä käy, kun luottotiedot menevät maksamattomien laskujen takia.

Rostain menetti luottotietonsa kymmenisen vuotta sitten – sitä ennen hän oli paennut väkivaltaista aviomiestään ja ottanut useita lainoja päästäkseen jaloilleen. Sairastumisen jälkeen laskut kasautuivat ulosottoon, ja soppa oli valmis.

Seurasi vuosien ajan tiukkaa elämää.

– Välillä jopa ruoasta oli pakko tinkiä. Uusia kenkiä ostin vasta silloin, kun edelliset olivat rikki ja lenkkarin kärjessä ammotti isovarpaan kokoinen reikä, Helsingin Katajanokalla asuva Rostain kertoo uudessa kirjassaan.

Jenny Rostain on kirjoittanut omasta ja muiden suomalaisten velkaongelmasta tietokirjan Luottohäiriö, joka ilmestyi alkusyksystä Bazarin kustantamana. Teoksessa käydään läpi velkojien, vippifirmojen ja ulosottolaitoksen toimintaa.

Absurdia tai ei, juuri kirjaa kirjoittaessaan Rostain sai kännykkäänsä tekstiviestin, jonka lähettäjä oli pikavippejä välittävä yritys. Yrityslainaa olisi luvassa aina 350 000 euroon saakka.

– Selvisi, että luottolimiittiä olisi tarjolla jopa kahdeksaan miljoonaan euroon saakka. Koroista ei lainatarjouksessa kuitenkaan puhuttu, eikä muitakaan kuluja mainittu, Rostain kertoo.

Hänen mukaansa viesti oli tärkeä muistutus siitä, että lainantarjoajat löytävät kyllä tiensä asiakkaiden luokse.

Kirjassa ääneen pääsevät myös tavalliset kansalaiset ja yrittäjät. Samoin Olli Rehn (kesk.), Matti Vanhanen (kesk.) ja Anna-Maja Henriksson (r.) kertovat Suomen Pankin ja ministeriöiden näkemyksiä luottohäiriöongelmaan.

Luottohäiriömerkinnän jälkeen Rostain säästi kaikessa, missä kykeni. Matkoilla hän ei käynyt vuosiin.

Rostainilla oli kuitenkin onnea matkassa, sillä hänen vuokranantajansa oli suostunut vuokraamaan asunnon luottohäiriömerkinnästä huolimatta.

Tie ulos talousahdingosta avautui, kun Rostain sai kaikesta huolimatta säästettyä itselleen turvakassan, jonka turvin hän selviäisi ainakin muutaman kuukauden.

– Ylivelkaantuminen ja ulosotto pakottivat minut tutustumaan itseeni ja rahankäyttöön liittyviin toimintamalleihini ensimmäistä kertaa vasta yli 30-vuotiaana, Rostain pohtii.

– Aiemmin en halunnut hakea apua läheisiltäni, sillä häpeän tunteeni oli täysin massiivista.

Luottotietojen menettämisen pelko ajaa Jenny Rostainin mukaan suomalaisia tekemään epätoivoisia korjausliikkeitä, jotka pelkästään pahentavat velkaongelmaa. Yritetään paikata velkaa velalla, kunnes tilanne päättyy katastrofiin.

– Kyllä negatiivinen luottohäiriörekisteri on nykyisin suoranainen rangaistusjärjestelmä, joka ei itsessään ohjaa muutokseen.

Se on Rostainin mukaan johtanut siihen, että Suomeen on syntynyt satojentuhansien ihmisten häpeäongelma.

– Suomessa on erikoista se, että ulosottovelkaantuneita ei esimerkiksi velvoiteta käymään minkäänlaista kurssia, jolla opetettaisiin edes perustaitoja talouslukutaidosta.

Rostainin mukaan Suomessa oletetaan, että ihminen osaa automaattisesti käyttää rahaa – ilman, että sen käyttötaitoa millään tavoin opetettaisiin.

– Rahankäytön oppimista pitäisi verrata siihen, että lapselle ryhdytään opettamaan uutta, vierasta kieltä. Ei taloustaitoja ole sidottu ihmisten geeneihin, vaan niitä pitää harjoitella, Rostain muistuttaa.

Rostain ei ole ollut vaikeuksineen suinkaan yksin, vaan esimerkiksi viime keväänä lähes 390 000 suomalaisella oli luottotiedoissaan maksuhäiriömerkintä.

Vaikka ongelma on mittava, hyvin harva kertoo siitä julkisuudessa.

Rostainin kirjaansa haastattelemat henkilöt kertovat raastavia tarinoita siitä, miten luottohäiriömerkinnät ja ulosotot moukaroivat tavallisten suomalaisten elämää palasiksi.

Anja on sairastunut syöpään ja kokenut burn outin – ja oman yrityksensä konkurssin.

– Tulot loppuivat kuin seinään, apuja ei saanut. Vuosien jälkeen ulosoton maksut ovat niin suuret, ettei peruselämiseen jää rahaa, Anja kertoo kirjassa.

Anjan velka ei pienene, sillä ulosotto ottaa omat maksunsa ensin. Loppu ulosotosta kohdentuu muutamaan velkaan, jotka kasvavat koko ajan korkoa,

Ulosoton jälkeen Anjalle jää kuukaudessa 250 euroa, joka viranomaisten mukaan on riittävä määrä elämiseen.

Salla puolestaan kertoo luottotietojen menettämisen olleen karmeaa.

– Jossain vaiheessa tilanne oli niin toivoton, että yritin tappaa itseni. Onneksi en siinä onnistunut, sillä nyt minulla on kaksi maailman mahtavinta lasta, Salla tilittää.

Hän onnittelee itseään siitä, että raha ei tee hänestä enää onnetonta.

– Vaikka terveys reistailee, kämppä hajoaa käsiin ja ulosotto kerää vaan lisää korkoa, olen kuitenkin onnellinen.

Muokattu otsikon sanamuotoa kello 13.36