Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Itsenäisyyspäivän kunniamerkkien saajat julkistettiin – katso ketkä palkittiin Lahden seudulla

EIT:n mukaan Ruotsi toimi oikein antaessaan tuomion kannabista lääkekäyttöön kasvattaneelle ruotsalaismiehelle

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT) katsoo, että Ruotsin oikeuslaitos toimi oikein antaessaan rikostuomion kannabista lääkekäyttöön kasvattaneelle miehelle.

Oikeusprosessi alkoi Ruotsissa vuonna 2015, kun miestä vastaan nostettiin syytteet huumausaineen valmistuksesta ja hallussapidosta sekä huumausaineen käyttörikoksesta. Liikenneonnettomuudessa kymmeniä vuosia sitten loukkaantunut, pyörätuolissa istuva mies kertoi käräjäoikeudelle, että oli käyttänyt kasvattamaansa kannabista lääketieteellisistä syistä kivunlievitykseen.

Ruotsissa Sativex-nimistä kannabispohjaista lääkevalmistetta myydään ja käytetään pääasiassa MS-taudin hoitoon. Lääke ei kuitenkaan ole Ruotsissa sairausvakuutuksien piirissä, minkä vuoksi se olisi ollut miehelle huomattavan kallista. Miehen ratkaisu oli kasvattaa ja valmistaa kannabiksensa itse.

Kuten Suomessa, myös Ruotsissa lainsäädännössä on periaatteena totaalikielto huumausaineiden valmistamiselle, käytölle ja hallussapidolle. Käräjäoikeus kuitenkin hylkäsi miehen syytteet, koska se katsoi, ettei tällä ollut muita keinoja lievittää kipujaan.

Hovioikeus oli asiasta eri mieltä ja tuomitsi miehen ehdolliseen vankeuteen ja sakkoihin. Asia eteni Ruotsin korkeimpaan oikeuteen, joka myös katsoi miehen toimineen lainvastaisesti. Korkein oikeus kuitenkin huomioi kivunlievitysnäkökulman ja kumosi miehen ehdollisen vankeuden sekä pudotti sakkomäärän alle puoleen hovituomiosta.

Ruotsalaismies vei asian EIT:hen vedoten Euroopan ihmisoikeussopimuksen artiklaan 8, jonka mukaan jokaisella on oikeus nauttia yksityiselämän kunnioitusta. EIT antoi torstaina yksimielisen päätöksensä, jonka mukaan tapauksessa artiklaa ei rikottu.

"Olisi tärkeää, että lääkkeet kuuluisivat Kela-korvausten piiriin"

Helsingin yliopiston rikosoikeuden professorin Kimmo Nuotion mukaan EIT:n päätös oli odotettavissa.

– Ihmisoikeustuomioistuin ei tässä lähde jyräämään kansallisia lakeja, vaan näkee sen, että eri maissa on näissä asioissa erilaisia toimia. Ajatus siitä, että tuomioistuin voisi esimerkiksi Euroopan tasolla linjata kannabistuotteiden käytöstä, on epärealistinen, Nuotio kertoo.

Huumelainsäädännön ja lääkereseptisääntelyn yksityiskohdat kuuluvat valtion harkintamarginaaliin eli siihen, että valtioilla on harkinnan varaa muun muassa siinä, miten yksityisyyden suojaan liittyvät asiat toteutetaan.

Nuotion mukaan ihmisoikeustuomioistuin ottaa kantaa siihen, onko rikosoikeudellisesta kontrollista ollut haittaa tai onko se johtanut siihen, että artiklan 8 turvaamia oikeuksia olisi loukattu. Ruotsin korkein oikeus oli kuitenkin ottanut asianmukaisesti huomioon ruotsalaismiehen tarpeen käyttää niin kutsuttua lääkekannabista lieventämään kipujansa ja lievensi hovioikeudessa annettua tuomiota.

Nuotio arvioi, että Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen päätös olisi voinut olla erilainen, jos miehen sairaudesta johtuvien kipujen hoitoon liittyvää lieventävää asianhaaraa ei olisi otettu Ruotsissa huomioon.

– Uskon, että myös Suomessa saisi kasvatustoiminnasta herkästi rangaistuksen tällaisessa tapauksessa, Nuotio sanoo.

Hänen mukaansa ongelmalta välttyy, kun turvautuu reseptillä määrättyyn kannabisvalmisteeseen.

– Jotta tarvitsevat voisivat saada reseptit, olisi tärkeää, että lääkkeet kuuluisivat Kela-korvausten piiriin. Jos tämä asia olisi kunnossa, ihmisten ei tarvitsisi itse kasvattaa kannabista, hän sanoo.

Kannabispohjaiset lääkevalmisteet Suomessa

Suomessakin keskustelua kannabispohjaisista lääkevalmisteista on vuosien mittaan käyty. Lääkekannabista on Suomessa mahdollista saada esimerkiksi MS-taudin aiheuttamaan lihasjäykkyyteen.

Kannabispohjaisia lääkkeitä on voitu määrätä Suomessa reseptillä vuodesta 2008. Toimeentulotuen piirissä olevien asiakkaiden on mahdollista erityisluvalla saada lääkkeet korvatuiksi Kelan kautta. Erityislupia myöntää lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea lääkärin kirjoittaman reseptin ja erityislupahakemuksen perusteella.

Suomen Kuvalehti uutisoi vuonna 2019 Kelan lääkäreille lähettämästä kirjeestä, jossa varoitettiin kannabispohjaisten lääkevalmisteiden väärinkäytön vaarasta. Jutussa haastatellun lääkärin mukaan kirjeessä uhkailtiin, että Kela toimittaa lääkäreiden tiedot sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valviraan, jos lääkkeitä määrätään, ja erityisesti jos joku hakee lääkkeeseen toimeentulotukea.

Tuolloin Kelan etuuspäällikkö Marja-Leena Valkonen kiisti, että pyrkimyksenä olisi ollut puuttua lääkäreiden toimintaan. Jutun mukaan Valvira oli antanut vuoden 2018 kesäkuussa kirjallisen varoituksen yhdelle lääkekannabista määränneelle lääkärille. Valviran mukaan lääkäri oli ”laiminlyönyt lääkkeiden määräämisestä koskevassa lainsäädännössä edellytettyä erityistä huolellisuutta ja varovaisuutta määrätessään potilailleen lääkekannabista”.

SK:n haastattelemat lääkärit arvelivat kirjeen jälkeen, että tulevat todennäköisesti jatkamaan jo aloitettuja ja toimiviksi todettuja kannabishoitoja, mutta tuskin enää kirjoittavat uusia reseptejä.