Brasiliassa Amazonin sademetsän tuhoaminen on jatkunut tänä vuonna huolestuttavan kovaa tahtia.
Brasilian avaruusviraston mukaan vuoden ensimmäisellä puoliskolla metsäkato on ollut ennätyskorkea. Satelliittikuvista selviää, että metsää on hävitetty tammi-kesäkuun aikana noin 4 000 neliökilometrin verran.
Suurin osa metsätuhoista ja niihin liittyvistä paloista syntyy karjankasvatusmaiden raivauksen vuoksi.
Syyttävä sormi on osoittanut etenkin Brasilian oikeistopresidentti Jair Bolsonaron suuntaan. Hänen katsotaan vähät välittäneen sademetsien tuhoamisesta.
Brasilialaisen kansalaisjärjestö IPAMin mukaan tämän vuoden tammi-kesäkuussa sademetsää on tuhoutunut jopa 80 prosenttia enemmän kuin vastaavalla ajanjaksolla vuonna 2018, kertoo CNBC. Bolsonaro astui virkaansa vuonna 2019.
– Bolsonaro on tehnyt kaikkensa, jotta metsää poltettaisiin mahdollisimman paljon. Lisäksi hän on edistänyt sitä, että kullankaivajat ja puunkaatajat pääsevät sademetsien alkuperäiskansojen suojelualueille. Ne ovat lain mukaan suojeltuja alueita, mutta tunkeutumista ei ole mitenkään estetty, sanoo Amazon-asiantuntija ja useissa Etelä-Amerikan maissa toiminut entinen suurlähettiläs Mikko Pyhälä STT:lle.
Bolsonaro käyttää sademetsiä vaaliaseena
Bolsonaro on osoittanut yliolkaisuutta sademetsiä kohtaan koko valtakautensa ajan, mutta Brasilian presidentinvaalien lähestyessä sademetsistä on tullut hänelle jopa poliittinen ase.
– Hän haluaa saada mahdollisimman paljon ihmisiä tunkeutumaan Amazonian alueelle laittomasti ja tekemään laittomia asioita, jotta nämä samat ihmiset äänestäisivät häntä lokakuun vaaleissa. Metsätuhoalueella näyttääkin siltä, että Bolsonaron kannatus on merkittävästi kasvanut, Pyhälä sanoo.
Alueella toimii useita rikollisjärjestöjä, joiden toiminta liittyy monimutkaisella tavalla Amazonin sademetsien tuhoon.
Esimerkiksi maanviljelys ja karjankasvatus ovat laillisia elinkeinoja, jotka kuitenkin kytkeytyvät rikollisjärjestöjen toimintaan. Tiivistetysti asia toimii niin, että ensin metsäpaloja sytytetään Amazonilla laittomasti, metsää tuhoutuu ja tämän myötä niistä avautuu karjankasvatusmaita, kertoo järjestäytyneen rikollisuuden tutkintaan erikoistunut tutkivan journalismin sivusto InSight Crime.
Tämän lisäksi alueella tapahtuu laitonta metsänhakkuuta, kullankaivuuta ja salametsästystä, mitkä uhkaavat myös Amazonian alueen metsiä ja asukkaita. Amazonian jokivesien elohopeapitoisuus on nyt yli 8 000 prosenttia korkeampi kuin lukema, joka on ihmiselle ja veden elonkirjolle turvallinen, Pyhälä sanoo.
Lisäksi rikollisjärjestöt ovat tehneet metsien suojelusta hengenvaarallista.
– Brasilia on yksi maista, jossa tapetaan eniten alkuperäiskansojen johtajia ja ympäristön puolustajia, Pyhälä kertoo.
Tällä on vaikutuksia myös sademetsien oloihin, sillä alkuperäiskansojen asuinalueilla sademetsä on kaikkein parhaimmassa kunnossa.
"Tropiikin Trump" ottanut Trumpin keinot käyttöön
Bolsonaron vastaehdokas lokakuun vaaleissa on työväenpuoluetta edustava ex-presidentti Luiz Inacio Lula da Silva. Hänen kannatuksensa on viime aikojen gallupeissa ollut yli 10 prosenttia suurempi kuin Bolsonaron.
Vastaehdokas Lulan valinta tietäisi todennäköisesti parempia uutisia Amazonin sademetsien kannalta, sillä hän on luvannut taistella ympäristörikollisia vastaan ja turvata alkuperäisväestön alueiden suojelua.
– Hän sai aiemmin presidenttinä toimiessaan merkittäviä tuloksia aikaan tässä, Pyhälä sanoo.
"Tropiikin Trumpiksi" kuvattu Bolsonaro on kuitenkin jo nyt ottanut käyttöön tuttuja keinoja Yhdysvaltain vuoden 2020 vaaleista.
– Bolsonaro on sanonut, että vaalit tulevat olemaan väärennetyt ja että oikeuslaitos on vastustajieni käsissä. Hänen viestinsä on, että jos en voita vaaleissa, niin tulos on laiton ja väärennetty, Pyhälä sanoo.
Metsistä hävitetty 17 prosenttia - 20 on prosenttia kriittinen raja
Amazonin kohtalo on ihmiskunnalle äärimmäisen tärkeä, oikeastaan ihmiskunnan kohtalonkysymys.
Pyhälän mukaan sademetsän muutos hiilinielusta hiilipäästöjen lähteeksi olisi todennäköisesti peruuttamaton ja samalla vakavin este ilmaston kuumenemisen pysäyttämiseksi.
– Brasiliassa hävitetään enemmän sademetsää kuin muissa maissa, jonne Amazon levittäytyy, hän sanoo.
Jo muutama vuosi sitten Amazonin sademetsästä oli hävitetty 17 prosenttia.
– Tutkijat ovat sanoneet, että jos osuus ylittää 20 prosenttia, niin sademetsä alkaa tehokkaasti kuivaa ja tuhota itseään. Nyt jo on nähty, että suuressa osassa Amazonian kaakkoisosaa sademetsät ovat alkaneet muuttua hiilivarastoista hiilen päästölähteiksi, Pyhälä kertoo.
Huolestuttavinta on, että metsää on hävitetty myös sen keskeisillä alueilla, niin sanotussa Amazonian sydämessä, jossa sademetsän kosteus on ollut korkea.
– Sielläkin sademetsät ovat alkaneet kuivua.
Pahimpia ympäristörikollisia toivotaan tulevaisuudessa Haagiin
Pyhälän mukaan poliittinen tahto metsätuhoihin puuttumisessa on asian vakavuudesta huolimatta ollut varsin olematon. Brasilian hallintoa ei ole pyritty painostamaan asiassa juurikaan.
Yksi tehokas tapa puuttua Amazonin sademetsän tuhoamiseen olisi saada luonnontuhonta (ecocide) kansainvälisen rikosoikeuden piiriin, sanoo asiaa mukana ajamassa oleva Pyhälä.
Kansainvälinen Ecocide-liike ajaa kansainvälisesti laajamittaisen, vakavan ja systemaattisen luonnontuhonnan kriminalisointia.
Kampanja edistää luonnontuhonnan lisäämistä rikosnimikkeeksi Rooman perussääntöön, joka määrittelee kansainvälisen rikostuomioistuimen (ICC) alaiset rikokset. Tavoitteena siis on, että tulevaisuudessa suuret ympäristörikolliset voitaisiin tuoda tuomittavaksi Haagiin sotarikoksiin syyllistyneiden rinnalla.
Aloitetta ovat asettuneet tukemaan muun muassa paavi Franciscus ja ilmastoaktivisti Greta Thunberg.
– Ecocide-sana on tuotu nyt tärkeiden YK-kokousten piiriin, mutta siitä ei ole vielä keskusteltu missään YK:n elimissä. Nyt on todennäköistä, että ennen pitkää kansainvälisen rikostuomioistuimen (ICC) osapuolikokouksessa siitä keskustellaan, Pyhälä sanoo.
Kampanjan mukaan muutos tarvitaan, koska tällä hetkellä ei ole olemassa kansainvälistä ja oikeudellisesti sitovaa velvollisuutta huolehtia maapallon elinkelpoisuudesta.
Yksittäisissä maissa voi olla paikallisia ja kansallisia ympäristölakeja ja -määräyksiä, mutta niitä rikotaan säännönmukaisesti ja usein kyseisten maiden hallitusten suostumuksella. Näin on käynyt nyt Brasiliassakin.
Amazonin tuhoamisesta tehty jo tutkintapyyntöjä
Amazonin tuhoamista on jo nyt pyritty tuomaan ICC:n tutkittavaksi olemassa olevilla rikosnimikkeillä. Muun muassa alkuperäiskansojen edustajat ja australialainen kansalaisjärjestö ovat vaatineet tuomioistuinta tutkimaan, onko Brasilian presidentti Bolsonaro syyllistynyt rikoksiin ihmisyyttä vastaan tuhotessaan Amazonin sademetsää.
– Tästä on tullut useita tutkintapyyntöjä. Mutta kansainvälisen rikostuomioistuimen resurssit ovat tiukassa, koska se tekee nyt historian suurinta syytevalmistelua koskien Venäjän hyökkäystä Ukrainaan, Pyhälä sanoo.
Joitain muitakin askeleita metsän suojeluun on otettu. EU:lla on valmisteilla direktiivi, jossa kiellettäisiin kaikkien sademetsätuhoon liittyvien tuotteiden tuonti. Myös yritysmaailman piirissä on herätty keskusteluun luonnontuhonnasta.
– Suuret rahoittajat ovat alkaneet välttää luonnontuhontaan liittyviä hankkeita, ja niiden on vaikeampi saada toimilupia. Selvimmin näkyy se, että vakuutusyhtiöt karttavat nyt hankkeita, joihin voi liittyä suurimittaista luonnontuhontaa, Pyhälä sanoo.
Pyhälän mukaan ne eivät halua tulla maksuvastuullisiksi, jos jotain menee pieleen.
Asialla on kuitenkin kiire. Maapallon hiilivarannoista kuudesosa on kiinni Amazonin sademetsässä. Jos sademetsien tuho jatkuu, mitkään muut muun maailman aikaansaamat päästövähennykset eivät pysty kompensoimaan sademetsien hiilipäästöjä, Pyhälä sanoo.