Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Leivotko mokkapaloja vai ahkeroitko talkoissa? Vastaa ESS:n kyselyyn ja kerro, mikä olisi paras tapa rahoittaa lasten harrastustoimintaa

Keväällä esiin nousi uusi ilmiö, kun nuorten työsopimuksissa vaadittiin salassapitovelvollisuutta – Mihin asioihin kesätyöntekijät kaipaavat apua?

Viime keväänä työntekijöiden neuvontapuhelimissa huomattiin uusi ilmiö: kesätyösopimuksiin oli kirjattu salassapitopykälä. Kohdassa esimerkiksi määriteltiin, ettei työstä saa kertoa mitään kavereille tai vaikka Facebookissa. Yhteydenottoja asiasta tuli valtavasti.

– Monet nuoret pelästyivät ja miettivät, saavatko kertoa töistään viranomaisille tai ammattiliitolle, kertoo sopimuspäällikkö Juha Ojala Palvelualojen ammattiliitosta (PAM).

Aiemmin neuvontapuolella työskennelleen Ojalan mukaan uusi piirre juontaa juurensa viime vuonna ilmenneeseen työntekijöiden huonoon kohteluun pikaruokaketju Hesburgerissa.

– Lähtökohtaisesti kohta sopimuksessa on mitätön. Liikesalaisuuksia ei tietenkään saa kertoa eikä työnantajaa haukkua somessa, mutta työstään saa kertoa viranomaisille, ammattiliitolle ja muutoinkin, Ojala sanoo.

Myös kesäduunarineuvoja Hanna-Marilla Zidan kertoo huomanneensa uutena ilmiönä, että vaitioloehtoja on lisätty useammin kesätyösopimuksiin.

Kohdan lisäksi Kesäduunari-infon neuvontapuhelimeen on tänä kesänä ylipäätään tullut enemmän yhteydenottoja viime vuosiin verrattuna.

– Viime kesän uutisointi kesätyöntekijöiden huonosta kohtelusta on herättänyt keskustelua, Zidan sanoo.

Kesäduunari-infoa ylläpitävät työntekijäkeskusjärjestöt SAK, Akava ja STTK.

Työehtoja määrittelevät työaikalaki ja alojen työehtosopimukset

Ensimmäisiä töitä tehtäessä nuorille voi herätä useita kysymyksiä. Siksi Zidanin mukaan onkin hyvä, että nuoret tarkistavat asiat ja ovat selvillä omista oikeuksistaan.

Kesäduunari-infon neuvontapuhelimessa nuoret ovat kesän alussa kysyneet esimerkiksi työsopimusten sisällöstä ja aiemmin mainitusta vaitioloehdosta. Pitkin kesää askarruttaa etenkin palkka ja siihen liittyvät lisät. Loppukesästä kysellään lomakorvauksista ja työtodistusten saamisesta.

Näitä määrittävät eri alojen työehtosopimukset ja työaikalaki. PAMin Ojala kertoo työaikalain koskevan kaikkia työsuhteessa olevia työntekijöitä.

– Vaikka kyseessä olisi vain yksi viikonloppu, työnantajan ja työntekijän välille muodostuu työsuhde, Ojala sanoo.

Lepoaika rajoittaa työpäivien pituutta

Työaikalaissa määritellään työehtojen raamit, joita tarkennetaan alojen omissa työehtosopimuksissa eli tesseissä. Kaksi olennaista työaikalain kohtaa ovat vuorokausilepo ja viikkolepo.

Vuorokausilevolla tarkoitetaan sitä, että päivittäin työntekijälle pitäisi jäädä 11 tunnin pituinen lepoaika. Tarkastelujakso alkaa Ojalan mukaan siitä, kun työpäivä alkaa. Ei siis ole mahdollista tehdä ensimmäisen vuorokauden puolella 13 tuntia ja seuraavan puolella heti perään toiset 13 tuntia, vaan välissä tulee olla vaaditun pituinen lepoaika.

– Lepoaikaa voidaan lyhentää seitsemään tuntiin, jos työjärjestely sitä edellyttää, mutta sitä voi tehdä vain poikkeuksellisesti, Ojala kertoo.

Lisäksi työaika on järjestettävä lain mukaan niin, että työntekijä saa kerran seitsemän päivän aikana vähintään 35 tunnin pituisen keskeytymättömän lepoajan.

Työaikalaki on luotu suojelemaan työntekijöiden oikeuksia. Pitkät työvuorot lisäävät Ojalan mukaan työtapaturmia ja vähentävät hyvinvointia, vaikka yhden viikonlopun aikana ei vielä kerkeä kehittymään kroonisia vaivoja.

– Yrittäjiä työaikalaki ei kuitenkaan koske, vaan yrittäjää suojelee vain yrittäjä itse itseltään, Ojala huomioi.

Työaikalain lisäksi työantajien tulee seurata alojen omia mahdollisia työehtosopimuksia, joissa on tarkempia ohjeita siitä, millaisia työvuorojen tulee olla.

Lisätaukoja ylitöistä ja kuumasta ilmasta

Työaikalain mukaan työntekijän ollessa töissä kuutta tuntia kauemmin hänelle tulisi antaa vähintään tunnin kestävä tauko, jonka aikana hän voi poistua työpaikaltaan. Työntekijä ja työnantaja voivat sopia lyhyemmästä, vähintään puolen tunnin mittaisesta tauosta.

– Lisäksi jos työpäivä kestää yli 10 tuntia, työntekijällä on oikeus kahdeksan tunnin jälkeen ylimääräiseen puolen tunnin taukoon, Ojala kertoo.

Tessissä määritellä muitakin taukoja, kuten kahvitaukoja, jotka ovat Ojalan mukaan yhtälailla työnantajalle sitovia kuin lait.

Taukoja tulisi antaa lisää kuumalla säällä. Zidan kertoo, että kuumina kesäpäivinä taukoihin liittyen tulee paljon kyselyitä.

Työsuojelulaissa kirjoitetaan, että työntekijälle tulisi aiheutua mahdollisimman vähän haittaa työoloista. Suositusten mukaan yli 28 asteessa taukoja tulisi pitää tuntia kohden 10 minuuttia ja yli 33 asteessa vartin verran.

Lisistä lisää noin 160 työehtosopimuksessa

Taukojen lisäksi pitkissä vuoroissa on hyvä varmistaa saavansa kaikki tarvittavat lisät. Kahdelta ensimmäiseltä työtunnilta on maksettava 50 prosenttia lisää palkkaa ja seuraavilta tunneilta tuplapalkkaa.

Korotetut palkat ja lisät tulee tarkastaa alojen omista työehtosopimuksista, joita Suomesta löytyy noin 160 kappaletta. Tessien ohjeita lisistä Ojala kuvailee "viidakoksi".

– Vaikea määrittää yleispätevästi, koska täytyy sanoa niin monta jos-sanaa, mutta kaupan tesseistä löytyy esimerkiksi yli 40 eri työaikalisää.

Yötyö on esimerkiksi määritelty laissa iltayhdentoista ja aamukuuden väliseksi työksi, mutta lisien tarkemmat suuruudet löytyvät tesseistä. Vuorokauden ja viikonpäivien lisien ohella Ojala muistuttaa tarkistamaan, että kesätöistään saa lomakorvausta.