Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Mikä on sähkön tuntihinta nyt? Seuraa tästä

Suomen viimeiset hautausmaista kaivetut saamelaisvainajien jäänteet kätketään uudelleen maahan – "Saamelaiskalloja löytyy vielä varmasti Euroopan luukokoelmista"

Suomen saamelaisalueiden hautausmaista kaivettujen vainajien jäänteet kätketään uudelleen maahan tänään ja huomenna. Seremonioissa palautetaan yhteensä 172 saamelaista vainajaa Inarissa ja Utsjoella sijaitseville hautausmaille.

Kyseessä ovat viimeiset Suomessa säilytetyt saamelaisvainajien jäänteet, jotka on aikoinaan kaivettu ylös tieteellisen tutkimuksen nimissä. Vainajia on säilytetty vuodesta 2001 alkaen Saamelaismuseo Siidassa.

Museon vs. johtaja Eija Ojanlatva sanoo, että tapahtuma on merkittävä.

– Tämä on äärimmäisen tärkeää saamelaisyhteisölle. Heidän esivanhempansa pääsevät lopulta takaisin siunattuun maahan, josta heidät on aikoinaan viety ilman yhteisön lupaa.

Suomessa saamelaisvainajien jäänteitä on kätketty uudelleen maahan ainoastaan kerran aikaisemmin. Vuonna 1995 Inarissa kätkettiin 95 vainajaa takaisin Vanhahautuumaasaareen.

Jäänteet luovutettiin museolle alun perin vain tutkimuskäyttöön

Saamelaisvainajien jäänteet olivat pitkään Helsingin yliopiston hallussa biolääketieteen laitoksen anatomian osastolla. Juuri sieltä ensimmäiset 95 vainajan jäänteet palautettiin takaisin Vanhahautuumaasaareen Inariin.

Loppujen 172 vainajan jäänteet siirrettiin säilytettäväksi saamelaisyhteisön pyynnöstä vuonna 2001 Saamelaismuseo Siidaan, joka oli perustettu paria vuotta aikaisemmin.

Toisin kuin vuonna 1995, luovutusasiakirjoihin kirjattiin tuolloin ehto, että jäänteet luovutettiin museolle säilytettäväksi ainoastaan tutkimusta varten. Prosessi jäänteiden kätkemiseksi takaisin maahan alkoi vasta vuonna 2015.

– Tänä aikana tutkimuslupia ei myönnetty yhtäkään, eikä hakemuksia juuri tullutkaan, Ojanlatva kertoo.

– Edellisen museonjohtajan, Tarmo Jomppasen, mukaan pari ulkomaista tutkijaa halusi aikoinaan tutkia saamelaisvainajia.

Tutkimussuunnitelmat olivat kuitenkin niin heikkotasoisia, että jo sen perusteella pystyttiin perustelemaan, miksi vainajiin ei tullut koskea.

Alkuperäiskansojen oikeudet parantuneet

Ojanlatvan mukaan maahan kätkemisen prosessin käynnistymisessä vierähti liki 15 vuotta, koska saamelaisyhteisö on halunnut pohtia ja suunnitella asian huolellisesti. Lisäksi ilmapiiri on vuosien kuluessa muuttunut alkuperäiskansojen oikeuksia kohtaan myönteisemmäksi.

– Ajat ovat muuttuneet. Alkuperäiskansojen historian ja kulttuurin arvostus on kehittynyt parempaan suuntaan, Ojanlatva toteaa.

– Heidän oikeutensa vahvistuvat mielestäni koko ajan. Saamelaisyhteisöllä tulee olla oikeus päättää omista esivanhemmistaan ja heidän hautaamisestaan.

Jäänteet kätketään maahan kristillisille hautausmaille Inarissa ja Utsjoella Saamelaisten kirkkopäivien jälkeen tänään ja huomenna. Seremonioihin osallistuu saamelaisyhteisön ja kristillisen kirkon edustajia.

Muun muassa Suomen evankelis-luterilaisen kirkon arkkipiispa Tapio Luoma ja Oulun ortodoksisen hiippakunnan metropoliitta Elia osallistuvat jäänteiden maahan kätkemiseen. Myös kolttasaamelainen pappi Mari Valjakka osallistuu seremonioihin.

"Se oli melkeinpä rotuoppia"

Saamelaisvainajia kaivettiin ylös useista kristillisistä hautausmaista Suomessa 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alkupuolella. Luita kaivettiin biologisen antropologian ja kraniologian eli kallontutkimuksen tarpeisiin – siis tuon ajan tiedettä varten.

– Ensimmäiset kaivaukset tehtiin vuonna 1878 kaivosinsinööri C. P. Solitanderin johdolla. Hän kaivoi Vanhahautuumaasaaresta 103 saamelaisten kalloa, Ojanlatva kertoo.

– Siitä se Suomessa lähti ja jatkui lähes toiseen maailmansotaan saakka. Hautarauhaa rikottiin ja hautuumaihin kajottiin tutkimuksen, melkeinpä rotuopin, nimissä.

Kiinnostus kallojen mittaamiseen ei toki rajoittunut ainoastaan saamelaisiin. Ojanlatvan mukaan erityisesti Tukholman Karoliinisessa instituutissa biologisen antropologian tutkimushaaroilla ja suoranaisella rotuopilla oli aikoinaan vahva asema. Muun muassa Pälkäneeltä Pirkanmaalta kerättiin 1800-luvun loppupuolella suomalaisten vainajien kalloja tutkimuskäyttöön Ruotsiin. Myös näiden jäänteiden palautuksesta neuvotellaan.

Tutkijat kävivät kaivetuilla luilla vaihtokauppaa

Vaikka nyt palautettavat saamelaisten jäänteet ovat viimeiset laatuaan Suomessa, Ojanlatva uskoo, että Suomesta kaivettuja jäänteitä on edelleen eurooppalaisissa luukokoelmissa.

– Saamelaisvainajien jäänteitä löytyy varmasti. 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa oli ihan tavallista, että tutkijat tekivät vainajilla vaihtokauppaa, Ojanlatva sanoo.

– Saamelaisen kallo ja oikeastaan koko luuranko oli erittäin arvokas kauppatavara. Niitä myytiin, minkä lisäksi kalloja myös vaihdettiin tutkijoiden kesken.

Ojanlatvan mukaan jäänteitä löytyy todennäköisesti ainakin Oslosta ja Kööpenhaminasta sekä mahdollisesti Pariisista ja Budapestistä.

– Seuraava askel on varmaan ruveta miettimään niiden palautusta. Työmaata on vielä jäljellä.