Putin ja Erdogan tapaavat tänään Sotshissa – keskusteluissa todennäköisesti esillä Turkin mahdollinen hyökkäys Pohjois-Syyriaan

Vanhempi tutkija Toni Alaranta Ulkopoliittisesta instituutista arvioi STT:lle, että Turkki ja Venäjä keskustelevat tänään todennäköisesti ainakin Turkin mahdollisesta uudesta sotaoperaatiosta Pohjois-Syyriassa.

– Se lienee Turkin tärkeimpiä tavoitteita, hän sanoo.

Myös monet muut asiantuntijat ovat arvioineet, että Turkki hakee tapaamisessa Venäjältä vihreää valoa jälleen operaatiolleen Pohjois-Syyriassa.

Turkin mukaan operaatiossa on määrä laajentaa Pohjois-Syyrian "turva-aluetta" ja "putsata terroristeja alueelta".

Alueella toimii kurdien YPG-järjestö, jonka Turkki kokee uhkana itselleen johtuen sen suhteista kurdien sissijärjestö PKK:hon.

YPG taisteli Yhdysvaltain rinnalla muun muassa äärijärjestö Isisiä vastaan, mikä on hiertänyt Turkkia jo pitkään.

Turkki on jo aiemminkin käynnistänyt sotilasoperaatioita Pohjois-Syyriassa, joista etenkin vuoden 2019 operaatio herätti kritiikkiä länsimaissa. Nytkin kritiikkiä voi nousta, mutta tuskin kovin kovasanaista.

– Yleinen oletus on, että jos operaatio kohdistuu Tal Rifatiin ja Manjibiin, jossa Yhdysvaltojen joukkoja ei ole, niin Yhdysvallat katsoo asiaa sormien läpi. Venäjä varmaan tuomitsee julkisesti, mutta antaa operaation silti tapahtua, Alaranta sanoo.

Myös Lähi-itään erikoistuneen al-Monitor-verkkolehden haastattelema Lähi-idän asiantuntija Eyüp Ersoy King's College Londonista arvioi, että Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoganin tavoitteena on saada Venäjän presidentti Vladimir Putinin hyväksyntä operaatiolle. Samalla Turkki tavoittelee Venäjältä apua siihen, että Syyrian hallituksen liittolainen Iran ei vastustaisi Turkin operaatiota.

Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov sanoi perjantaina iltapäivällä, että Syyriaan ei tule luoda lisää epävakautta.

– Turkilla on perusteltuja turvallisuushuolia, jotka otamme totta kai huomioon. Mutta on tärkeää, että mitään sellaista toimintaa, joka horjuttaisi Syyrian tilannetta tai vaarantaisi sen alueellista ja poliittista koskemattomuutta, ei sallita, hän sanoi uutistoimisto AFP:n mukaan.

Venäläistä rahaa Turkin ydinvoimalaprojektiin

Alarannan mukaan myös energia-asiat ovat tapetilla keskusteluissa. Turkin ensimmäisen ydinvoimalan on määrä valmistua ensi vuonna, jolloin Turkin tasavalta juhlistaa satavuotispäiväänsä. Akkuyun ydinvoimalan odotetaan kattavan ainakin 10 prosenttia maan sähköntarpeesta, kertoo uutistoimisto Bloomberg.

– On ollut puhetta, että Venäjä mahdollisesti rahoittaisi sitä lisää Turkin talousvaikeuksien vuoksi, hän sanoo.

Viime viikolla Bloomberg kertoi myös, että venäläinen energiayhtiö Rosatom olisi siirtänyt 5 miljardia dollaria ydinvoimalan rakennustöihin. Rahaa olisi uutistoimiston mukaan määrä lähettää lisää tulevina viikkoina.

Turkki Brics-jäseneksi?

Viime aikoina venäläismedia on myös kirjoittanut, että Turkki voisi olla liittymässä Bricsin jäseneksi. Tiedossa ei kuitenkaan ole, onko tämä asia mahdollisesti esillä tänään presidenttien keskusteluissa.

– Myös Brics-maiden parissa on puhuttu siitä, että mukaan olisi tulossa uusia jäseniä, Alaranta sanoo.

Brics-ryhmään kuuluvat Venäjän lisäksi Intia, Etelä-Afrikka, Kiina ja Brasilia. Kyseessä on nousevien talousmahtien ryhmä, joka haluaa haastaa länsimaiden – erityisesti Yhdysvaltojen – johtoaseman maailmantaloudessa.

Turkin lisäksi muun muassa Egyptin on arvioitu olevan liittymässä mahdollisesti ryhmään.

Viljakuljetukset myös tapetilla

Lisäksi presidenttien keskusteluissa käsitellään tänään viljakuljetuksia Ukrainan Mustanmeren satamista.

Ukraina, Venäjä, Turkki ja YK pääsivät viime kuussa sopimukseen viljakuljetusten järjestämisestä Mustanmeren kautta. Kuljetukset olivat häiriintyneet sodan vuoksi. Turkin on määrä huolehtia siitä, että kuljetukset sujuvat sovitusti eikä niitä häiritä.

Tänään Turkki kertoi, että Ukrainan Odessasta on päässyt matkaan kolme vilja-alusta. Ensimmäinen viljalaiva pääsi lähtemään Odessan satamasta kohti Libanonia maanantaina.

Yksi aluksista purjehtii Panaman lipun alla, yksi Turkin lipun alla ja yksi Maltan lipun alla.

Ukrainan meriteitse kulkevat viljatoimitukset olivat keskeytyksissä sen jälkeen, kun Venäjä aloitti laajan hyökkäyksen maahan helmikuussa.

Ukraina ja Venäjä ovat maailman kaksi suurinta viljanviejää. Maiden välinen sota ehti nostaa elintarvikkeiden hinnat köyhille maille kohtuuttoman kalliiksi, ja muun muassa YK pelkäsi tämän aiheuttavan nälänhätää köyhimmissä valtioissa.

Ensimmäinen Nato-johtaja Venäjällä sitten Ukrainan sodan alun

Huomionarvioista on myös se, että Erdogan on myös ensimmäinen Nato-johtaja, joka matkustaa Venäjälle sen jälkeen, kun Venäjä aloitti täysmittaisen hyökkäyssodan Ukrainaan helmikuussa, Alaranta sanoo.

Turkin ja Venäjän suhteita hän kuvaa yleisesti pitkäkestoiseksi suhteeksi, jossa on laskuja ja nousuja. Viimeksi maiden välit olivat kriisissä, kun Turkki ampui alas venäläisen hävittäjän Syyrian vastaisella rajallaan vuonna 2015. Sen jälkeen Turkin suhteet Venäjään ovat jälleen lähentyneet samalla, kun lännen kanssa suhteet ovat olleet vaikeammat.

– Yhteistyö mahdollistuu niin kauan kuin Venäjä ei ota liian aggressiivisia askeleita Turkin suuntaan. Näin se on ollut kylmän sodan päättymisestä saakka, Alaranta kuvaa.

---

Korjattu aiempaa juttua klo 14.29: Erdogan on ensimmäinen Venäjälle matkustava Nato-johtaja sen jälkeen, kun Venäjä aloitti täysmittaisen hyökkäyssodan Ukrainaan helmikuussa, ei ensimmäinen Venäjälle matkustava Nato-johtaja.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä arkisin ja viikonloppuisin.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut