Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Leivotko mokkapaloja vai ahkeroitko talkoissa? Vastaa ESS:n kyselyyn ja kerro, mikä olisi paras tapa rahoittaa lasten harrastustoimintaa

Japani hakee vetovastuuta maailman meriliikenteen päästövähennyksistä

Japani on alkanut ottaa vetovastuuta globaalin meriliikenteen ilmastotoimista. Maan hallitus teki toukokuussa Kansainväliselle merenkulkujärjestölle (IMO) ehdotuksen asettaa puolivuosikymmenittäin nouseva vero maailman meriliikenteen hiilidioksidipäästöille.

Financial Times kertoo, että ehdotuksen mukaan jokaisesta hiilidioksiditonnista pitäisi maksaa 56 dollaria vuosina 2025–2029, 135 dollaria vuosina 2030–2034, 324 dollaria vuosina 2035–2039 ja 637 dollaria vuodesta 2040 eteenpäin. Talouslehden haastatteleman virkamiehen mukaan veron tuotoilla tuettaisiin päästötöntä meriliikennettä.

Vuonna 2018 maailman meriliikenne tuotti 1 076 megatonnia hiilidioksidipäästöjä. Määrä vastaa melkein kolmea prosenttia kaikista ihmisen aiheuttamista päästöistä.

Japanin ehdottama hiilivero olisi siten tuottanut tuolloin yli 60 miljardia dollaria ensimmäisen vaiheen tonnikohtaisella päästömaksulla laskettuna. Brittiläinen University College London -yliopisto on arvioinut, että meriliikenteen päästöjen puolittaminen IMO:n tavoitteen mukaisesti vuoteen 2050 mennessä vaatisi keskimäärin 50–70 miljardin dollarin vuosittaiset panostukset vuosina 2030–2050.

Turun kauppakorkeakoulun merenkulkutalouteen erikoistuneen apulaisprofessori Tomi Solakiven mukaan hiilivero olisi markkina- ja teknologianeutraalina keinona hyvä tapa suitsia meriliikenteen päästöjä pidemmällä aikavälillä.

– Ehdotus koskisi toteutuessaan kaikkea kaupallista meriliikennettä, mikä on aina merkittävä asia. Se poistaisi erilaisiin alueellisiin päästövähennystoimenpiteisiin liittyviä ongelmia, esimerkiksi hiilivuodon riskin, hän sanoo.

– Mutta koska päästövähennyksiä mahdollistavat teknologiat ja polttoaineet ovat tällä hetkellä kalliita tai rajoitetusti saatavilla, se ei välttämättä johtaisi toivottuun lopputulokseen kauhean nopeasti. (Polttoaineen hintaan lisättäviä) bunkkerimaksuja sun muita voi kyllä asettaa, mutta on kokonaan toinen kysymys missä määrin merenkulun päästöjä on tällä hetkellä mahdollista vähentää.

"Yksi ehdotus muiden joukossa"

Japanin ehdotusta on pidetty sen edeltäjiä varteenotettavampana paitsi nopeasti nousevan päästömaksun takia myös siksi, että maa on maailman toiseksi suurin laivanvarustaja. Se on silti vain yksi ehdotus muiden joukossa järjestössä, jossa päätöksenteko on harvoin ollut helppoa, muistuttaa Solakivi.

– Päätöksenteko IMO:ssa on osittain eri tahojen edunvalvontaa. Siksi yksittäisen ehdotuksen läpimenoa on hirveän hankala veikata etukäteen.

Bloomberg Tax -uutispalvelun mukaan ehdotusta käsiteltiin alustavasti osana muita päästövähennysvaihtoehtoja IMO:n meriympäristön suojelukomitean MEPC:n kokouksessa 6.–10. kesäkuuta. Päätöksiä keinoista odotetaan aikaisintaan ensi vuoden heinäkuussa.

Japani ilmoitti viime lokakuussa aikovansa kompensoida merenkulusta syntyvät kasvihuonepäästöt täysmääräisesti vuoteen 2050 mennessä. Yhdessä Costa Rican, Britannian, Norjan ja Yhdysvaltojen kanssa se kehotti myös IMO:ta vaihtamaan vuosisadan puolivälin tavoitteensa päästöjen puolittamisesta hiilineutraaliuteen.

Meriliikenne aiheutti Japanin kaikista päästöistä noin 0,9 prosenttia ja liikenteen päästöistä 4,9 prosenttia vuonna 2018.

Hiilidioksidipäästöissä mitattuna maa oli maailman viidenneksi suurin vuonna 2019.

Sanoista tekoihin

Japanin ilmastotyö on nytkähdellyt eteenpäin muiltakin osin.

Japanista tuli toukokuun lopussa viimeinen G7-maa, joka lupasi lopettaa fossiilisten polttoaineiden rahoituksen ulkomailla vuoden loppuun mennessä. Oil Change International -järjestö on arvioinut, että maa rahoitti fossiilisia polttoaineita vuosittain keskimäärin lähes 11 miljardilla dollarilla vuosina 2018–2020.

Toisaalta maa vastusti esitystä asettaa määräaika hiilivoiman käytön lopettamiselle.

Japanin hallitus pyrkii vähentämään hiilidioksidipäästöjä huippuvuoden 2013 tasosta vähintään 46 prosenttia vuoteen 2030 mennessä ja tulemaan hiilineutraaliksi vuoteen 2050 mennessä. Climate Action Tracker -järjestön mielestä sekä tavoitteet että niiden saavuttamiseksi tehdyt päätökset ovat riittämättömiä.

– Lisätoimet päästöjen vähentämiseksi on aloitettava viipymättä, toteaa Japanin ympäristötutkimuksen instituutin tutkimusjohtaja Toshihiko Masui.

Kehitystä on kuitenkin tapahtunut. Masui kertoo, että useat paikallishallinnot ja yritykset ovat viime aikoina ilmaisseet valmiutensa osallistua ilmastotalkoisiin asettamalla itselleen hiilineutraaliustavoitteita.

– Monilla ei toki ole vielä käsitystä siitä, miten nettonollaan päästään.

Päästöjä voisi suitsia etenkin yli 88-prosenttisesti tuonnista ja 85-prosenttisesti fossiilisista polttoaineista riippuvaisella energiasektorilla. Vuonna 2018 vain 17,4 prosenttia kotimaisesta sähköstä tuotettiin uusiutuvista lähteistä. Japani on lehtitietojen mukaan valmis hyödyntämään paitsi uusiutuvaa energiaa myös ydinvoimaa ”mahdollisimman paljon” päästäkseen eroon fossiiliriippuvuudestaan.

Ydinvoima vastasi reilua kuutta prosenttia maan sähköntuotannosta vuonna 2019. Osuus ei ole juuri noussut sen romahdettua yli 20 prosenttiyksikköä Fukushiman vuoden 2011 ydinvoimalaonnettomuuden jälkeen.

Teollisuudessa päästövähennyksiä voi saavuttaa rakennemuutoksen, liikenteessä sähköistymisen ja vedyn käytön, ja kotitalouksissa tehokkaamman hiilen hinnoittelun kautta, arvioi Masui.