Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Mikä on sähkön tuntihinta nyt? Seuraa tästä

Rahoituksen professori Rothovius: Valtion pitäisi luopua Fortumin enemmistöstä tai lunastaa yhtiö pois pörssistä

Vaasan yliopiston rahoituksen professori Timo Rothovius katsoo, että Fortumille tulisi antaa valtionomistajien taholta selvät ohjeet pysytellä pohjoismaisessa ydin- ja vesivoimatoiminnassa, koska kaikki Pohjoismaiden ulkopuolelle menneet investoinnit ovat epäonnistuneet. Sen ulkopuolelle meneviä hankkeita varten tulisi perustaa erillinen yhtiö.

– Suutari pysyköön lestissään, Rothovius sanoo STT:lle.

Rothovius toteaa, että Fortumin nykyinen omistuspohja on ongelmallinen. Valtio omistaa yhtiöstä 51 prosenttia, ja loput on pörssin kautta yksityisissä käsissä. Valtio voisi Rothoviuksen mukaan joko luopua enemmistöomistuksestaan tai lunastaa yhtiön pörssistä pois. Nykyisestä mallista aiheutuu jatkuvasti ongelmia, hän toteaa.

Seikkailu saksalaisen Uniperin pääomistajana on vain uusin esimerkki Fortumin vastoinkäymisistä. Sijoitukset Venäjälle eivät koskaan täyttäneet suuria odotuksia ja laitoksia ollaan nyt myymässä paikallisille ostajille, todennäköisesti halpaan hintaan. Takavuosilta moni muistaa vielä kohut entisen toimitusjohtaja Mikael Liliuksen optioista ja hallituksen palkkioiden korotuksista sekä monet erikoiset käänteet, joiden kautta Fortum väkisin väännettiin mukaan kovan onnen Fennovoima-hankkeeseen.

Valtion omistus johti verkkojen myyntiin

Rothovius mainitsee sähköverkkojen myynnin esimerkkinä haitoista, joita valtion omistus on aiheuttanut.

– Siirtoverkot jouduttiin myymään, koska valtio on iso omistaja, ei niitä muuten olisi myyty. Kun ne olivat Fortumin omistuksessa, ei siirtohintoja olisi pystytty nostamaan niin paljon kuin yhtiö olisi halunnut. Se olisi ollut poliittisesti mahdotonta.

Kun ostajaksi tuli ulkomainen Caruna, pystyi se nostamaan hintoja mielin määrin.

– Annettiin takuut, että se saa kahdeksan prosentin takuutuoton investoinneille. Se oli posketon tuotto siihen aikaan kun korot olivat nollassa, täysin riskittömästä bisneksestä.

Nyt Uniperin ja samalla Fortumin sijoitusten kohtalo riippuvat siitä, miten käy Venäjän hyökkäyssodassa Ukrainassa.

– Jos sota jatkuu nykyisellään ja energian hinta pysyy korkealla, niin Uniperin tappiot kaasun osalta jatkuvat.

Uniper on perjantaina julkistetun sopimuksen mukaan saamassa luvan siirtää asiakkaidensa maksettavaksi 90 prosenttia kaasun ostohinnasta viimeistään lokakuun alussa. Siten tappiot jatkuvat, mutta jäävät tuntuvasti pienemmiksi.

Toimitusjohtaja Klaus-Dieter Maubachin mukaan Uniper laskee tekevänsä kuuden miljardin euron tappiot syyskuun loppuun mennessä.

Rothoviuksen mukaan Uniperia auttaa se, että sen vesi- ja ydinvoimatuotanto on erittäin kannattavaa.

Pilkkominen ei realistista

Fortum ja Suomi ajoivat neuvotteluissa mallia, jossa yhtiö olisi pilkottu niin, että kaasuliiketoiminta olisi irrotettu ja siirretty Saksan omistukseen. Rothoviuksen mukaan oli selvää, ettei tällainen ratkaisu onnistuisi.

– Pilkkominen olisi ollut loistava ratkaisu Suomen kannalta, mutta oli selvää ettei se saksalaisille käy. Nyt he saavat tuottoa, jos Uniper joskus alkaa tuottaa. Saksalaiset pelastivat tässä oman nahkansa.

Saksa joutuu kuitenkin maksamaan kalliin hinnan siitä, että kaasua käyttävien kuluttajien ja yritysten laskua kevennetään. Liittokansleri Olaf Scholz lupaili jo Uniper-sopua esitellessään, ettei kansalaisia jätetä yksin nousevien kaasulaskujensa kanssa.

– Se tulee valtavan kalliiksi, jos he siihen lähtevät.

Saksan hallitus on selvästi huolissaan siitä, miten käy, jos kaasun saanti Venäjältä katkeaa. Ulkoministeri Annalena Baerbock sanoi äskettäin haastattelussa, että jos kaasun tulo loppuu, ei Saksa voi enää tukea Ukrainaa, koska sillä on tuolloin täysi työ kansalaiskapinoiden kanssa.

Baerbock pehmensi heti puheitaan, mutta selväksi tuli, että Saksa on käyttänyt tätä argumenttia Kanadan suuntaan. Saksa haluaisi Kanadan palauttavan kaasuputki Nord Stream 1:tä varten tarvittavan turbiinin, jonka huoltotyöt tehtiin Kanadassa.

Rothoviuksen mukaan tämä on vain yksi esimerkki siitä, millaisen sotkun Saksa on tehnyt energiapolitiikastaan. Myönteistä on toki se, että Saksa nyt harkitsee kolmen suljettavaksi aiotun ydinvoimalan jatkokäyttöä.

– Niiden tuotanto on aika pientä suhteessa Saksan kulutukseen, mutta osaratkaisuna se olisi hyvä. Lisäksi voitaisiin ottaa käyttöön niitä mitkä on suljettu, Rothovius pohtii.