Saimaannorpan kuuttien suojaksi asetetut verkkokalastusrajoitukset norppien keskeisillä elinalueilla päättyvät tänään. Verkkokalastus on saimaannorpille vaarallista, vaikka rajoitukset päättyvätkin, kertoo Suomen luonnonsuojeluliitto.
Itämerennorpan osalta kansainvälinen ympäristöjärjestö WWF puolestaan arvioi, että maa- ja metsätalousministeriön metsästysvuodelle esittämä 375 itämerennorpan metsästyskiintiö on liian suuri Perämeren norppakannan kokoon nähden.
Suomi ja Ruotsi ovat liian suurella metsästyskiintiöllä vauhdittamassa itämerennorpan uhanalaistumista, kertoo tiedotteessa WWF:n Suomen ohjelmajohtaja Petteri Tolvanen.
Eniten kalanpyydyksiin kuolee nuoria norppia
Suomen luonnonsuojeluliitto muistuttaa, että verkkokalastus on saimaannorpille vaarallista. Verkkoon jäätyään kuutti tai norppa kokee pitkän ja tuskallisen tukehtumiskuoleman.
– Eniten kalanpyydyksiin kuolee kuutteja ja nuoria norppia. Kuitenkin myös aikuisia norppia kuolee verkkoihin sekä kesällä että talvella. Norppaturvallista verkkoa ei ole olemassa", toteaa Luonnonsuojeluliiton saimaannorppa-asiantuntija Kaarina Tiainen.
Verkkokalastus uhkaa norpan lisäksi myös Saimaan uhanalaisia lohikaloja. Luonnonsuojeluliitto vetoaa kaikkiin Saimaalla kalastaviin, että he jättäisivät verkot laskematta veteen myös rajoitusajan ja -alueiden ulkopuolella. Lisäksi liitto muistuttaa, että norppavesillä on kokonaan kiellettyä kalastaa katiskalla, jonka nielu pääsee leviämään yli 15 senttimetriä. Liitto vinkkaa, että löysänieluisen katiskan saa muutettua norppaturvalliseksi nieluun asennettavalla, harjateräksestä taivutetulla rajoittimella tai esimerkiksi usealla poikittaisella nippusiteellä.
Liitto lisää, että kalastusta Saimaalla ei tarvitse lopettaa, kunhan se tehdään norpille turvallisilla menetelmillä. Vapaa-ajankalastajille sopivia vaihtoehtoja ovat tiukkanieluiset katiskat, onget, vieheet ja norppaturvalliset porukkarysät. Kaupallisessa käytössä olevia norppaturvallisia pyydyksiä ovat muun muassa nuotta, trooli ja tietyt norppaturvalliset rysät.
Kuluttaja voi kysyä ravintolassa ja kaupan kalatiskillä asioidessaan, mistä ja miten kala on pyydystetty. Saimaalta verkoilla pyydetyt kalat on liiton mukaan hyvä jättää ostamatta. Liitto myös kannustaa kalastajia, kalatiskejä ja ravintoloita nostamaan norppaturvallisesti pyydetyn Saimaan kalan myyntivaltikseen.
Ilmastonmuutos on suuri uhka itämerennorpalle
WWF:n mukaan kestävä suurin sallittu metsästyskiintiö itämerennorpalle olisi Perämeren ja Merenkurkun alueella korkeintaan 150 norppaa, josta olisi vähennettävä mahdolliset vahinkoperusteiset poikkeusluvat sekä muu ihmisen aiheuttama kuolleisuus, eli tietoon tulleet kalanpyydyksiin tai salametsästyksessä kuolleet norpat. Nyt maa- ja metsätalousministeriön metsästysvuodelle 2022–2023 esittämä metsästyskiintiö on 375 norppaa.
Ilmastonmuutos on suuri uhka itämerennorpalle, jonka pesinnän onnistuminen riippuu jäätilanteesta. Saaristomerellä eläviä itämerennorppia on niin vähän, että ne ovat jo uhattuna, eikä Saaristomerelle myönnetä pyyntilupia. Perämeren jäätilanne on toistaiseksi ollut parempi, mutta ilmastonmuutos uhkaa myös sen norppakantaa.
WWF ehdottaa, että Suomen ja Ruotsin tulisi laatia Perämeren itämerennorppakannan yhteinen hoitosuunnitelma, joka turvaa itämerennorpan säilymisen elinvoimaisena pitkällä tähtäimellä myös lisääntymisolojen heikentyessä.
Itämerennorppa on ollut esillä mediassa, kun WWF avasi keväällä Saaristomeren norppaliven. WWF:n Suomen ohjelmajohtaja Tolvasen mukaan Saaristomeren norppalive keräsi arvokasta uutta tietoa itämerennorpasta, ja suuri osa norpista saatiin kuvattua yksilöntunnistustutkimusta varten.
– Lisäksi suuri joukko ihmisiä pääsi kameran kautta tutustumaan itämerennorppaan ja sen kohtaamiin uhkiin, Tolvanen kertoo.