Euroopan parlamentti sai muodostettua kantansa päästökaupan laajentamiseen

Euroopan parlamentti on saanut muodostettua kantansa esitykseen päästökaupan laajentamisesta. EU-komissio on esittänyt, että päästökauppaa laajennettaisiin koskemaan meriliikennettä sekä rakennuksia ja tieliikennettä tietyiltä osin.

Parlamentti haluaa, että kansalaiset jätetään laajennuksen ulkopuolelle ainakin vuoteen 2029 asti, joten päästökauppa ei heti laajenisi koskemaan esimerkiksi asuinrakennuksia tai yksityisliikennettä.

Parlamentti muodosti kantansa myös hiilitullimekanismia ja päästökauppatuloihin kytkeytyvää sosiaalisesta rahastosta koskevista esityksistä.

Kyseessä oli toinen kerta, kun parlamentti äänesti päästökauppakannastaan. Kaksi viikkoa sitten asia tyssäsi loppuäänestyksessä ja kompromissia jouduttiin hakemaan uudelleen valiokuntakäsittelyn kautta.

Päästökaupassa on yksinkertaistetusti kyse kaupankäynnistä päästöoikeuksilla. Tähän mennessä päästökaupan piirissä ovat olleet suuret teollisuusyritykset ja energian tuottajat sekä EU:n lentoliikenne.

EU:n päästökauppajärjestelmään sisältyy runsaspäästöisten toimialojen kokonaispäästöjen katto, eli enimmäismäärä, jota ei saa ylittää. Lisäksi päästöoikeuksien kokonaismäärä on rajallinen, mikä taas takaa päästöoikeuksille arvon. Kysyntä ja tarjonta määrittävät päästöoikeuksien hintaa.

Hiilitullimekanismi toisi maksuja tuontituotteille

Päästökaupan laajentaminen, hiilitullimekanismi ja sosiaalinen rahasto kuuluvat EU:n suureen ilmastopakettiin, jolla pyritään saavuttamaan EU:n ilmastolaissa asetetut tavoitteet.

Päämääränä on saattaa unioni hiilineutraaliksi vuoteen 2050 mennessä. Hiilineutraaliudella tarkoitetaan sitä, että päästöjä tuotetaan vain niin paljon kuin niitä pystytään sitomaan.

Hiilitullimekanismi toisi tietyille tuontituotteille maksuja päästöjen mukaan. Komissio esitti viime kesänä, että ensimmäisessä vaiheessa hiilitullien piirissä olisi teräksen, sementin, lannoitteiden, alumiinin ja sähkön tuonti.

Parlamentti haluaisi laajentaa mekanismin kattavuutta esimerkiksi muoviin.

Lisäksi parlamentti kannattaa, että hiilirajamekanismin tullessa käyttöön, sen kattamilla aloilla päästöoikeuksien ilmaisjaon alasajo alkaisi vuonna 2027 ja ilmaisjaosta luovuttaisiin vuoteen 2032 mennessä. Näin aikataulua myöhennettäisiin kahdella vuodella komission alkuperäisestä esityksestä.

Päästökaupasta, hiilitullimekanismista ja sosiaalisesta rahastosta ovat vielä edessä EU-instituutioiden väliset neuvottelut, joissa lait saavat lopullisen muotonsa.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä arkisin ja viikonloppuisin.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut