Britannian hallitus uhmaa itse neuvottelemaansa Pohjois-Irlannin brexit-sopimusta

Britannian hallitukselta odotetaan maanantaina lakiesitystä, jolla se aikoo yksipuolisesti muuttaa Pohjois-Irlannin brexit-sopimusta. Pohjois-Irlannin asema oli yksi vaikeimmista kysymyksistä koko brexit-neuvotteluissa, joten Britannian aikoma yksipuolinen irtiotto tyrmistyttää sekä naapurimaa Irlantia että muita EU-maita.

Vaikeudet juontavat juurensa paljon Britannian EU-eroa pidemmälle eli Pohjois-Irlannin riitaisaan historiaan ja 30 vuotta kestäneeseen veriseen sisällissotaan. Sota irlantilaismielisten katolisten ja brittimielisten protestanttien välillä päättyi monimutkaiseen rauhansopimukseen vasta vuonna 1998.

Poliittinen tilanne alueella on sisällissodan jäljiltä edelleen hyvin hauras, ja sen ylläpitämiseen tarvitaan Irlannin ja Britannian hallitusten yhteistä tahtoa ja tukea. Tämän sovun vaaliminen oli keskeinen päämäärä myös brexit-neuvotteluissa.

Alueparlamentin toiminta halvaantunut

Britannian aikoma irtiotto myötäilee Pohjois-Irlannin kiistan yhden osapuolen eli jyrkän linjan unionistien vaatimuksia. Niitä ajava puolue DUP edustaa vaatimuksillaan enää vähemmistöä alueen äänestäjistä. Enemmistö pohjoisirlantilaisista vastusti eroa EU:sta, ja nyt enemmistö kannattaa kertaalleen saavutetun sopimuksen noudattamista. Lehdissä on kerrottu jopa DUP:n johdon todenneen yksityisesti, ettei tilannetta olisi tarvinnut kiristää sentään näin pitkälle.

Kiistan tuloksena myös Pohjois-Irlannin alueparlamentin toiminta on halvaantunut, kun sopimusta vastaan haraava DUP menetti toukokuussa pidetyissä aluevaaleissa ääniä muille puolueille. Brittivaltaa vastustava Sinn Fein nousi historiallisesti Pohjois-Irlannin suurimmaksi puolueeksi.

Nyt DUP kuitenkin haraa tullitarkastuksen lisäksi vastaan myös siinä, että Sinn Fein saisi vaalituloksen mukaisesti edustajansa aluehallinnon johtoon, vaikka molemmilla suurimmilla puolueilla on todellisuudessa aina yhtä paljon valtaa hallinnossa.

Britannin ja Irlannin suhteet koetuksella

Pääministeri Boris Johnsonin hallitus on perustellut sooloilua sillä, että se katsoo Britannian ja Pohjois-Irlannin välille sovittujen tullitarkastusten rikkovan tuikitärkeää vuoden 1998 rauhansopimusta. Muiden osapuolten silmin selitys on vähintäänkin outo, koska vielä brexit-väännön loppusuoralla joulukuussa 2020 Johnson hyväksyi itse juuri samat sopimusehdot, joista hän nyt haluaa eroon.

Neuvottelut tulliehtojen käytännön soveltamisesta ovat yhä meneillään, ja myös EU on tarjoutunut joustamaan joistain vaikeimmista kohdista kuten lääkkeiden vientiä Pohjois-Irlantiin koskevista EU-vaatimuksista.

Britannian ja siitä itsenäistyneen Irlannin suhteet olivat kauan vaikeat, mutta yhteiset ponnistukset Pohjois-Irlannin rauhanprosessissa lähensivät naapurimaat hyviin väleihin keskenään. Nyt brexit ja siihen liittyvät Britannian hallituksen omavaltaiset otteet ovat kuitenkin tiputtaneet suhteet uuteen aallonpohjaan, ja brittihallituksen aikeita seurataan naapurimaassa hämmentyneinä, ehkä suorastaan järkyttyneinä.

Mainos: Mediatalo Keskisuomalainen

Mainos: Mediatalo Keskisuomalainen

Vaalimainoksesi mukana bussimatkoilla ja aamupalapöydissä

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä arkisin ja viikonloppuisin.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut