Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Mikä on sähkön tuntihinta nyt? Seuraa tästä

Venäläismatkailijoiden katoaminen tyhjensi liiketiloja ja jätti ammottavan aukon itärajan kuntien talouteen – "Tuolla on kymppitonnilla myyty kolmioita, mikä tuntuu naurettavalta, mutta kun ei ole ostajia niin ei ole ostajia"

Imatran keskustassa on arkiaamupäivänä hiljaista. Imatrankosken kävelykadulta eivät kuitenkaan puutu vain ihmiset, sillä myös tyhjien liiketilojen määrä on silmiinpistävää.

Vielä tovi sitten Imatralla oli kokoonsa nähden poikkeuksellisen laaja tarjonta merkkivaateliikkeitä.

– Viime vuoden keväällä ja kesällä täältä hävisivät kaikki nuo kansainväliset ketjut. Hennes & Mauritz, KappAhl, Cubus, kertoo Sari Tukiainen, joka pyörittää MuotiModa-vaateliikettä kävelykadun varrella.

Syykin on selvä: koronarajoitusten takia venäläisasiakkaat hävisivät Imatralta lähes tyystin.

– Myynti laski niin rajusti. Sama sapluuna varmasti kaikilla, venäläisten osuus niidenkin myymälöiden myynnistä on ollut niin suuri. Ensimmäinen koronavuosi 2020 meni vähän katsoessa, mutta sitten kun nähtiin että korona vielä jatkuu, tulivat kaikki nämä lopetuspäätökset, Tukiainen sanoo.

Imatralla ja muualla Etelä-Karjalassa oli toivottu, että koronan tuoma alho venäläismatkailijoiden määrässä jäisi väliaikaiseksi. Ukrainan sodan takia tilanne on muuttunut kuitenkin niin merkittävästi, että paluuta entisen kaltaisiin asiakasvirtoihin ei ole näköpiirissä. Sillä voi olla suuri vaikutus koko seudun elinvoimaan.

Tukiaisen oma liike tuli Imatrankoskelle 2008, ja sitä seuraavina vuosina liiketiloja laajennettiin.

– Syynä oli tietenkin se kasvava venäläisten ostovoima, joka vyöryi sieltä rajan yli.

Tukiaisen liike ei ole lopettamassa, vaikka sillekin venäläiset ovat olleet erittäin tärkeä asiakasryhmä. Venäläisten osuus myynnistä oli viimeisinä vuosina ennen koronaa noin 40 prosenttia ja huippuvuosina 2012–2013 hieman sitäkin enemmän.

Ostovoima heitellyt ennenkin

Vaikka Tukiaisen liikkeessä käy paljon suomalaisiakin asiakkaita, ovat venäläiset olleet ostoskäyttäytymisensäkin vuoksi tärkeä asiakasryhmä. Venäläiset ostavat enemmän kalliita merkkivaatteita, ja koska venäläiset perheet olivat usein Etelä-Karjalassa loma-aikoina, ostivat he yleensä jotakin koko perheelle, jolloin kertaostosten määrä nousi suureksi.

Tukiaisen mukaan toimintaa on ollut pakko sopeuttaa pandemian aikana. Sitä ennenkin Imatralla totuttiin siihen, että venäläisten ostovoima heilahteli rajusti talouden liikkeiden ja erityisesti ruplan kurssin mukana.

– Sen melkein pystyi seuraamaan, että jos rupla oli heille suotuisa, silloin rahapussin ostonyörit olivat paljon löysemmällä. Ja esimerkiksi 2014 huomasi että jos haluttiin vaikka tietyntyyppinen takki, laskettiin onko siihen varaa, Tukiainen kertoo.

Etelä-Karjalan kauppakamarin toimitusjohtaja Mika Peltonen vahvistaa tutkimustiedon pohjalta ostosten korrelaation ruplan kurssiin.

– Tiesimme ihan tarkkaan venäläisen kuluttajan ostoskorin sisällön ja paljonko se ostoskori täällä täytettynä maksoi. Siinä nähdään selkeästi korrelaatio ruplan kurssiin, että mikä se ostovoima on milläkin hetkellä ollut.

Imatralla asuntojen hinnat laskevat

Muutaman korttelin päässä Tukiaisen vaateliikkeestä majailee yrittäjä Ensio Pulkkisen kiinteistönvälitystoimisto In and Out. Pulkkinenkin toteaa Imatran kaupunkikuvan muuttuneen rajusti venäläisasiakkaiden vähenemisen myötä.

– Tavaraa riittää, hän vitsailee viitaten tyhjiin liiketiloihin, joita on tarjolla kadun varrella.

– Kun korvaavaa yritystoimintaa ei löydy, liiketiloja jää tyhjilleen. Ja se on ongelma myös taloyhtiöille. Tulee ongelmia vastikkeiden maksun suhteen, sitten ajaudutaan pahimmillaan luottojen tielle. Tämä on Imatralla nähtävissä.

Venäläisten puuttuminen näkyy myös alueen asunto- ja mökkimarkkinassa. Huippuvuosina venäläisillä asiakkailla oli Pulkkisen mukaan iso vaikutus etenkin kalliimpien kohteiden, kuten rantakohteiden osalta.

– Se lopahti oikeastaan 2014 Krimin valtauksen jälkeen. Kyllä sillä oli iso vaikutus, se vaikutti rakentamiseen ja kaikkeen tällaiseen oheiseenkin, sanoo Pulkkinen, jonka yritys toimii sekä Imatralla että Lappeenrannassa.

Nyt venäläiset ovat ostaneet lähinnä hyvin halpoja kohteita. Venäläisten kiinteistökauppoja hankaloittavat myös pankkipakotteet.

– Rahan siirtäminen Venäjältä on käytännössä mahdotonta. Sitten tulee näitäkin, että venäläisillä on hankaluuksia saada maksuja maksettua. Vielä se ei ole niin suoraan näkynyt, mutta osakehuoneistoissa tulee vastikkeiden maksuongelmia, sitten kiinteistöissä tulevat sähkölaskut, verot, työmaksut, tällaiset.

Taloudessa kaikki vaikuttaa kaikkeen. Venäläisten puuttuminen on vaikuttanut Imatran kiinteistömarkkinoihin sekä suoraan, kun etenkään kalliita kohteita ei enää osteta lainkaan, että välillisesti, kun matkailun ehtyminen vie työpaikkoja ja aiheuttaa muuttotappiota.

– Kyllä sillä on vaikutusta pidemmän päälle myös hintatasoon tietysti, Pulkkinen toteaa ja kertoo tämän näkyvän eritoten Imatralla.

– Hinnat ovat lähteneet jo alaspäin, ei mitenkään dramaattisesti, mutta sen huomaa. Tuolla on kymppitonnilla myyty kolmioita, mikä tuntuu naurettavalta, mutta kun ei ole ostajia niin ei ole ostajia.

Kaikkea ei ole laitettu venäläisten varaan

Ennen pandemiaa venäläinen ostovoima toi Etelä-Karjalaan laskennallisesti noin miljoona euroa vuorokaudessa.

– Se on tietysti pienelle maakunnalle äärettömän iso rahallinen panos, sanoo kauppakamarin Peltonen.

Mutta vaikka venäläisten vaikutus on viime vuosina ollut rajaseudulla suuri, Peltonen huomauttaa, että se on suhteellisen uusi ilmiö. Vielä 1990-luvulla venäläismatkailu oli vähäistä, joten pelkästään sen ympärillä alueen talous ei ole pyörinyt.

Ja koska esimerkiksi valuuttakurssien aiheuttamaan heilahteluun on seudulla totuttu, ei liiketoimintaa Peltosen mukaan ole laskettu liikaa venäläisten varaan – joitakin yksittäistapauksia lukuun ottamatta. Hän kertoo Venäjän osuuden esimerkiksi eteläkarjalaisten yritysten viennissä pudonneen jo reilusti viimeisen 10 vuoden aikana.

– Kaikki, joilla on kokemusta vähän pidemmältä ajalta venäläisen kuluttajan tai venäläisen liikekumppanin kanssa, ovat tiedostaneet sen tietynlaisen maariskin, joka liittyy siihen toimintaan, Peltonen sanoo.

Samoilla linjoilla on Imatran kaupunginjohtaja Matias Hilden. Hän aloitti tehtävässään vasta huhtikuussa, mutta on asunut seudulla pidempään.

– Olen tottunut siihen, että tuo naapuri on arvaamaton ja epäluotettava. Sen varaan ei kannata paljon suunnitella, Hilden sanoo STT:lle Imatran kaupungintalolla.

Hilden toimi vuodet 2017–19 silloisen kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläisen (kesk.) erityisavustajana, joten hän on päässyt tarkastelemaan kuntien elinvoimaan liittyviä asioita myös valtakunnanpolitiikan tasolla.

Lappeenrannan näkymät valoisammat

Imatran asukasluku on laskenut 1980-luvun alun yli 36 000:sta noin 25 600:aan. Lasku jatkui myös suurimman venäläisbuumin aikana. Kaupungilla on teollisuuspaikkakunnalle tyypillisiä rakenteellisia ongelmia, joista ei voi syyttää pelkästään itärahan ehtymistä.

Maakuntakeskus Lappeenrannan tilanne näyttää hieman valoisammalta, vaikka sillekin venäläismatkailijat olivat tärkeä tulonlähde. Lappeenrantalainen Ulla Ruotsalainen kertoo STT:lle havainneensa suuren muutoksen kaupungin katukuvassa.

– Jotenkin voisi sanoa lappeenrantalaisena, että kaikki pitkäkilpiset autot ovat kokonaan pois. Eipä paljon venäjää puhuvia ihmisiä täällä tapaa, kun yleensä se oli enemmän fifty-sixty-meininkiä, että molempia kieliä kuului, Ruotsalainen kertoo.

Lappeenrannan elinkeinorakenne on suurempana kaupunkina Imatraa monipuolisempi, ja sen vetovoimaa lisää suuresti yliopisto, vaikka valtaosa opiskelijoista suuntaakin valmistuttuaan muualle.

Toukokuussa Lappeenranta tosin koki jälleen yhden kolauksen, kun Fazer ilmoitti aikovansa rakentaa uuden makeistehtaansa Lahteen. Lappeenrannassa toimivan Fazerin tehtaan toiminnot siirtyvät lähivuosina Lahteen uuden tehtaan valmistuttua. Lappeenrantakin havitteli uutta tehdasinvestointia itselleen, ja Fazerin päätös oli kaupungille raju pettymys.

Etelä-Karjalan matkailulla yhä potentiaalia

Peltonen näkee Etelä-Karjalalla yhä vahvuuksia, joiden avulla maakunta voi menestyä myös ilman venäläistä rahaa. Stora Enson ja UPM:n tehdasintegraatit alueella ovat Peltosen mukaan kansainvälisesti yhtiöiden käyntikortteja, jotka pidetään huippukunnossa ja joihin investoidaan.

Alueen liikenneyhteydet ovat myös erinomaiset: 2010-luvulla koko Lappeenrannan ja Imatran välinen 40 kilometrin matka valmistui nelikaistaiseksi tieksi, mikä on entisestään tiivistänyt seutua yhtenä työssäkäyntialueena.

– Olen kyllä hyvin positiivinen maakunnan yritystoiminnan tulevaisuutta ajatellen. En näe mitään peikkoja ollenkaan, Peltonen sanoo.

Seudulla on myös paljon matkailupotentiaalia etenkin Saimaan ansiosta, ja Etelä-Karjalaa aiotaan markkinoida matkailukohteena entistä pontevammin kotimaisille ja kansainvälisille matkailijoille venäläisten sijaan. Imatran ja Lappeenrannat kylpylät, jotka aiemmin nojautuivat vahvasti venäläisasiakkaisiin, ovat pandemian aikana kertoneet saaneensa täytettyä aukon melko hyvin suomalaismatkailijoilla.

Virolahden strategia uusiksi

Kymenlaaksossa Virolahden kunnassa taloutta on myös rakennettu voimakkaasti venäläisten matkailijoiden varaan. Suomen vilkkaimman raja-aseman Vaalimaan yhteyteen on noussut etenkin venäläisasiakkaille suunnattuja myymälöitä.

Zsar-ostoskylä avautui Vaalimaalle vuonna 2018. Pandemian jo alettua vuonna 2020 avautui tien toiselle puolelle Scandinavian Shopping Center -niminen ostoskeskus, jossa on muun muassa suuri sekatavarakauppa Rajamarket sekä Lidl.

Virolahden kuntakin on panostanut Vaalimaan palveluihin ja rakentanut alueelle infraa.

– Kyllä meillä menee kuntastrategia tämän vuoden aikana uudelleen pohdittavaksi. Mietitään mikä on se näkymä, kun meillä on tähän yhteen kulmakiveen tapahtunut aika isoja muutoksia, kertoo Virolahden kunnanjohtaja Veli-Matti Pulli.

Vaalimaan ostosmatkailun väheneminen vaikuttaa vääjäämättä myös 3 000 asukkaan kunnan työpaikkakehitykseen ja kuntakeskus Virojoen elinvoimaan. Vielä muutama vuosi sitten kunnassa varauduttiin lisäämään asuntotarjontaa uusien työpaikkojen ansiosta.

– Pitää rakentaa tulevaisuus vähän eri pohjalle kuin mitä tähän mennessä on tehty. Väestökehityksellisesti viime vuosina on tehty aika hyviä torjuntavoittoja. Mutta kyllähän näkymä on nyt kovin erilainen kuin vaikka viime vuoden loppupuolella, Pulli sanoo.

Pullin mukaan piristynyt kotimaan matkailu on korona-aikana paikannut jonkin verran venäläisten jättämää aukkoa Vaalimaalla. Tilanne on siis parempi kuin esimerkiksi Imatralla, jossa vastaavat rajakaupat ovat tällä hetkellä kokonaan kiinni.

– Mutta suomalaisten kotimaan matkailu tietysti ajoittuu aika paljon siihen kesän aikaan, kun taas rajaliikenne jakautuu tasaisemmin ympäri vuoden.

"Vaikutukset tavallisen imatralaisen arkeen eivät dramaattisia"

Imatran kaupunginjohtaja Hilden toteaa, että nyt koettu shokki olisi ollut paljon pahempi, jos se olisi tullut kymmenen vuotta sitten. Krimin valtauksen ja koronan aiheuttamien muutosten takia seudulla oli jo totuteltu uuteen todellisuuteen.

– Vaikutukset ovat tosi moninaiset, mutta koronan myötä monet vaikutukset, jotka tässä nyt tulivat, ovat olleet jo realismia tätä ennen. Sellaista uutta shokkia tämä ei tuonut. Mutta tietysti se odotus loppui nyt, että venäläismatkailijat palaisivat laajemmin. Sitä tuskin nähdään, Hilden sanoo.

– Se muuttaa tietysti meidän tulevaisuudenkuvaa paljon.

Isossa kuvassa muutokset eivät Hildenin mukaan kuitenkaan ole niin mullistavia kuin voisi kuvitella.

– Pitää muistaa se, että vaikka me olemme rajalla, olemme kuitenkin täällä Suomen puolella. Emmehän me Venäjästä ole siinä määrin olleet arjessa riippuvaisia, jos taas peilaa tuonne Tornioon ja miettii millainen rajayhteistyö heillä on Haaparannan kanssa. Me emme ole tietenkään täällä niin symbioosissa, Hilden sanoo.

– Vaikutukset tavallisen imatralaisen arkeen pääsääntöisesti eivät kuitenkaan ehkä ole dramaattisia. Toki joillekin ne ovat huomattavan dramaattisia, mutta iso enemmistö menee edelleen töihin Stora Enson tehtaalle tai sairaalaan tai kylpylään.

Muutos tulevaisuudenvisioissa on kuitenkin merkittävä. Kaavailut esimerkiksi suorasta junayhteydestä Imatralta Pietariin ovat lentäneet romukoppaan, kuten monet muutkin suunnitelmat.

– Kaikki mitä oli ajateltu ja visioitu, niitä ei enää edistetä eikä niitä toteuteta. Varmaan jossain alitajunnassa voi olla, että josko tämä tilanne joskus palaa siihen mitä se oli. Mutta kyllä aika paljon vettä saa virrata Vuoksessa, että se tapahtuu, Hilden sanoo viitaten kaupungintalon ikkunoiden takana kimaltelevaan jokeen. Se virtaa kohti muutaman kilometrin päähän laskeutunutta uutta rautaesirippua.