Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Mikä on sähkön tuntihinta nyt? Seuraa tästä

Tutkija: Turkin asevientikiellosta luopuminen olisi myönnytyksistä helpoin toteuttaa

Turkin Suomelta ja Ruotsilta haluamista myönnytyksistä asevientikiellosta luopuminen olisi selkein ja helpoin toteuttaa, arvioi asiantuntija.

– Muut vaihtoehdot ovat hankalampia, sanoo vanhempi tutkija Toni Alaranta Ulkopoliittisesta instituutista.

Hänestä Turkki on lyönyt neuvottelupöytään sellaisiakin ehtoja maiden Nato-jäsenyydelle, joita Suomi ei voi missään nimessä toteuttaa. Yksi näistä on terroristiepäiltyjen luovuttaminen Turkille.

Myös eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Halla-aho (ps.) sanoo, että Turkin toivomuslistassa on asioita, joista ei voida edes keskustella. Yksi näistä on hänen mukaansa luovutukset, koska Suomessa luovutuskiellot perustuvat tuomioistuimen ratkaisuihin eikä niitä voi poliittisilla päätöksillä kumota.

– Jäljelle jäävät tällaiset käytännön asiat, kuten aseiden viennin rajoittamiset, jotka ovat poliittisia päätöksiä, Halla-aho sanoo.

Hän ei halua kuitenkaan ottaa selkeää kantaa siihen, pitäisikö Turkkiin saada viedä aseita vai ei.

Ruotsi ja Suomi asettivat asevientikiellon Turkin Syyriaan tekemän hyökkäyksen takia osana EU-rintamaa vuonna 2019.

Ulkoministerit eivät kommentoineet

Sunnuntaina ruotsalaislehti Expressen kertoi, että Ruotsi olisi luopumassa aseviennin kiellostaan Turkkiin, mikä on yksi Turkin edellytyksistä Ruotsin hyväksymiselle Natoon.

Sotilaallisen kaluston vientiä Ruotsissa valvovan ISP-viraston mukaan ruotsalaisyrityksille voidaan antaa lupa aloittaa jälleen aseiden myynti Turkkiin. ISP:n mukaan asiaa kuitenkin tarkastellaan vielä.

– Keskustelu Ruotsin Nato-jäsenyydestä on yksi niistä seikoista, jotka voivat vaikuttaa (aseviennin) arviointiin, ISP:n johtaja Karl Evertsson kertoi Expressenille.

Ulkoministeri Ann Linde ei kommentoinut aseasioita lehdelle.

Linde ja Suomen ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) eivät kommentoineet uutista myöskään STT:lle maanantaina.

Marin uskoo ratkaisujen löytyvän

Brysselissä EU-huippukokoukseen saapunut pääministeri Sanna Marin (sd.) kommentoi asiaa lähinnä yleisellä tasolla, eikä ottanut suoraa kantaa asevientiasiaan.

Marin totesi Suomen ja Ruotsin keskustelevan Nato-kysymyksistä Turkin kanssa.

– Käymme läpi niitä huolia, joita Turkilla on ollut maihin liittyen. Tietenkin Suomena pyrimme hälventämään niitä huolia, joita Turkilla mahdollisesti olisi, Marin sanoi.

Pääministeri sanoi Suomen suhtautuvan Turkin kysymyksiin vakavasti.

– Uskon kyllä, että ratkaisuja löydetään. Tarvitaan vain malttia ja aikaa.

"Symbolisesti tärkeää Turkille"

Turkki aloitti Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenhakemusten käsittelyn jarruttamisen heti sen jälkeen, kun maat jättivät yhdessä jäsenhakemuksensa toukokuun puolivälissä.

Sen jälkeen maat ovat käyneet vuoropuhelua Turkin esille nostamista asioista. Alaranta arvelee, että Suomi että Ruotsi joutuvat vielä tulemaan jollain tavalla Turkkia vastaan.

Keskiviikkona maiden neuvottelijat tapasivat Turkissa. Turkin presidentin tiedottaja sanoi tapaamisen jälkeen tulkinneensa, että Suomen ja Ruotsin delegaatiot suhtautuivat myönteisesti ainakin asevientikiellon purkamiseen.

– Jos asevientikiellosta päätetään luopua, sehän olisi symbolisesti tärkeä Turkille, Alaranta sanoo.

On tietysti eri asia, ratkeaako pattitilanne asevientikiellon purkamisella.

– Suomen pitää miettiä kokonaiskuvaa. Jos otamme tämän askeleen, mitä me sitten teemme ja johtaako tämä neuvotteluprosessi johonkin? Alaranta kysyy.

Suomesta viedään vain vähän Turkkiin

Syy, jolla vuonna 2019 perusteltiin asevientikieltoa, on kuitenkin edelleen olemassa. Sinänsä syytä kiellosta luopumiselle ei olisi.

– Eihän se asetelma ole muuttunut. Turkki tekee jatkuvasti sotilaallisia toimenpiteitä Syyrian puolelle kurdialueille ja miehittää nyt aika laajaa aluetta, Alaranta sanoo.

Asevienteihin liittyviä päätöksiä harkitaan kuitenkin koko ajan uudelleen.

Turkin sotilasoperaatiot eivät ole Suomen ja Ruotsin materiaalitoimituksista kiinni.

– Suomi ei ole mikään suuri asetoimittaja noille seuduille. Ymmärtääkseni kyse Turkin ja eräiden muiden sen seudun maiden osalta on esimerkiksi tarkkuuskivääreistä ja sen kaltaisista tuotteista, joiden määrät ovat aika vähäisiä, Halla-aho sanoo.

Halla-ahon mukaan Suomi ei kiistassa edes ole ongelman ydin.

– Ehkä pikemminkin Ruotsi näiden kurdikytköstensä ja kurdijärjestöihin liittyvän pitkäaikaisen politiikkansa vuoksi. Ja ehkä Ruotsiakin enemmän erilaiset asiat, jotka ovat jääneet Turkille hampaankoloon suhteessa Natoon ja suhteessa Yhdysvaltoihin.