Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Mikä on sähkön tuntihinta nyt? Seuraa tästä

Martti J. Karin näkökulma | Tämä on sodan tilanne juuri nyt – lopputulos selviää mahdollisesti kesän ja syksyn aikana

Venäjän sota ei ole mennyt suunnitelmien mukaan. Hyökkääjä on työnnetty pois Kiovan, Tsernihivin ja Sumyn alueilta. Venäjän asevoimat on menettänyt ukrainalaistietojen mukaan 30 000 sotilasta, 1 300 panssarivaunua, yli 3 000 rynnäkkö- tai miehistökuljetusvaunua ja yli 200 lentokonetta. Vaikka luvut ovat liioiteltuja, antavat ne jonkinlaisen kuvan Venäjän tappioista. Jotain tappioista kertoo se, että Venäjä on joutunut ottamaan käyttöön vuosina 1961–1975 valmistettuja T-62-panssarivaunuja.

Venäjä käynnisti huhtikuun lopulla suurhyökkäyksen Donetskin alueella tarkoituksenaan saartaa idässä puolustautuvat ukrainalaisjoukot. Saarrostuksen piti olla strateginen. Tavoitteena oli vallata Luhanskin ja Donetskin läänien vielä Ukrainan hallussa olevat osat, ottaa haltuun Dnipron ja Zaporizhzhian kaupungit ja muodostaa saartorengas Dneprin itärantaa seuraten.

Ukrainalaisten vastarinta on kuitenkin ollut kovaa. Strateginen saarrostus on kutistunut ainakin väliaikaisesti taktisen tason operaatioksi. Venäläiset kuitenkin etenevät ja ovat saavuttaneet pieniä voittoja.

Taisteluita käytiin viikonlopun aikana Severodonetskin kaupungista. Se on ainoa Luhanskin läänin suurista kaupungeista, joka ei vielä ole venäläisten hallussa. Severodonetskissa oli ennen sotaa yli satatuhatta asukasta, joista etnisesti venäläisiä on noin 80 prosenttia ja ukrainalaisia noin 20 prosenttia. Mikäli Venäjä pystyy valloittamaan Severodonetskin, pystyy se ilmoittamaan saavuttaneensa yhden tavoitteistaan, Luhanskin läänin ”vapauttamisen”.

Severodonetsk on tärkeä myös Venäjän asevoimien huollon kannalta. Kaupungin kautta kulkee maantie- ja rautatieyhteyksiä. Alueella on maantiesiltoja ja rautatiesilta kaupungin lounaispuolella virtaavan Donetsk-joen yli.

Sota siis jatkuu. Taisteluiden painopiste on idässä ja Dneprin alajuoksulla. Ukrainalaiset sanovat taistelevansa, kunnes ovat voittaneet sodan. Ukrainalle voitto tarkoittaa suvereniteetin ja alueellisen koskemattomuuden palauttamista kansainvälisesti hyväksytyillä rajoilla.

Ukrainalaisista yli 80 prosenttia on sitä mieltä, että Ukrainan ei tule luovuttaa alueitaan Venäjälle korvaukseksi rauhasta. Tulitauko ei riitä Ukrainalle, jollei siihen liity Venäjän asevoimien poisvetämistä Ukrainasta. Ukraina ei suostu edes aloittamaan neuvotteluja, ennen kuin Venäjä on vetäytynyt kaikilta alueita, jotka se on vallannut helmikuisen hyökkäyksensä jälkeen.

Venäjä taas pyrkii parantamaan neuvotteluasemiaan ja valtaamaan koko Donetskin ja Luhanskin läänien alueet ja varmistamaan luomansa maayhteyden Krimille. Venäjä pyrkii varmistamaan Etelä-Ukrainassa hallussaan olevien alueiden hallinnan vaaleilla ja nostamalla alueille valtaan venäjämielisiä henkilöitä. Paikallinen väestö vastustaa tätä.

Taistelut ovat jatkuneet Mykolaevin, Hersonin ja Zaporizhzhian suunnissa. Ukrainan asevoimat ovat käynnistäneet vastahyökkäyksen Inhulets-joen alueella noin 70 kilometriä Mykolaevista itään.

Ukrainalaisten sissitoiminta on aiheuttanut venäläisille tappioita Dneprin eteläpuolisilla alueilla.

Ukrainalle voitto tarkoittaa suvereniteetin ja alueellisen koskemattomuuden palauttamista kansainvälisesti hyväksytyillä rajoilla.

Venäjä jatkaa ukrainalaiskohteiden tulittamista. Toukokuun lopulla Venäjä on ampunut Ukrainaan lähes 2 300 ohjusta. Ilmaiskuja siviili- ja sotilasinfrastruktuuriin on tehty noin 3 000 eri puolilla Ukrainaa.

Valko-Venäjä ei osallistu sotatoimiin, mutta tukee muuten Venäjää. Osa venäläisten huoltokuljetuksista kulkee Valko-Venäjän kautta. Valko-Venäjän asevoimien yksiköitä on ryhmitetty Ukrainan rajan läheisyyteen. Ne sitovat ukrainalaisjoukkoja, joita tarvittaisiin Donbasin taistelussa.

Viime viikon lopulla Valko-Venäjä perusti operatiivisen johtoportaan johtamaan Ukrainan rajan suunnassa olevia joukkoja. Transnistriassa olevat venäläisjoukot ovat korkeassa valmiudessa ja sitovat ukrainalaisjoukkoja Transnistrian rajan suuntaan.

Ukrainakin kärsii tappioita. Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin mukaan Ukraina menettää noin sata sotilasta päivässä. Kymmenettuhannet ukrainalaiset siviilit ovat menettäneet henkensä venäläisten ohjus- ja tykkitulessa ja lentopommituksessa.

Yli 200 000 ukrainalaista on menettänyt kotinsa. Yli 30 prosenttia Ukrainan infrastruktuurista kuten teistä, silloista, sairaaloista, kirkoista ja sähköverkosta on tuhottu.

Suuria alueita on miinoitettu. Ukrainan sisäisiä evakkoja on yli kahdeksan miljoonaa. Lähes seitsemän miljoonaa on paennut sotaa ulkomaille. Puoli miljoonaa ukrainalaista on viety leireille Venäjälle tai Donbasin mielikuvitustasavaltojen alueelle.

Ukrainalaisia palaa Ukrainaan enemmän kuin maasta lähtee pakolaisia. Tämä viittaa siihen, että ukrainalaiset arvioivat turvallisuustilanteen paranevan ja uskovat, että Ukrainan asevoimat pystyy työntämään venäläisiä takaisin.

Sodan lopputulos selviää mahdollisesti kesän ja syksyn aikana. Jotta Ukraina pystyy pysäyttämään nyt idässä olevan venäläisten saarrostusoperaation ja työntämään venäläisiä vähitellen pois Ukrainan maaperältä, se tarvitsee nykyaikaisia länsimaisia aseita.

Ukraina tarvitsee erityisesti ilmatorjunta-aseita, drooneja, tykistöaseita ja panssarivaunuja sekä taistelulentokoneita ja niihin ampumatarvikkeita. Lisäksi Ukraina tarvitsee suuret määrät polttoainetta ja taloudellista tukea.

Venäjän tavoitteena oli hyökkäyksellään tuhota Ukraina valtiona. Osana tätä Venäjä pyrkii tuhoamaan Ukrainan talouden.

Venäjä jatkaa Ukrainan merisaartoa ja estää kaiken meritse tapahtuvan tavaroiden ja elintarvikkeiden viennin ja tuonnin. Vuonna 2022 Ukrainan bruttokansantuote voi pudota 30–50 prosenttia. Inflaatio voi nousta 20 prosenttiin.

Sota ja Venäjän toteuttama merisaarto vaikuttavat maailmantalouteen ja maailman elintarvikehuoltoon. Ukrainan satamissa on yli 20 miljoonaa tonnia elintarvikkeita. Koska niitä ei saada laivattua, satoja miljoonia ihmisiä voi joutua nälänhädän ja nälkäkuoleman uhriksi.

Venäjä käyttää nälkää aseena. Se kiristää länttä lupaamalla avata humanitaarisia käytäviä viljankuljetuksiin vastapalveluksena siitä, että länsi purkaa joitain Venäjälle asetettuja pakotteita ja vähentää aseapua Ukrainalle.

Mikäli Ukraina onnistuu vakauttamaan tilanteen Donbasin alueella ja käynnistämään operatiiviset vastahyökkäykset, voi sodan kulku kääntyä Ukrainan eduksi.

Silloin Putinin hallinto on kansainvälisesti eristetty, sodan hävinnyt hallinto. Venäjä sukeltaa talouslamaan. Jos Kreml ei onnistu informaatiovaikuttamisessaan ja venäläiset kuulevat, mitä Ukrainassa todella tapahtuu, voi syksyllä olla levotonta.

Syksy tulee siis olemaan tapahtumarikas.

Kaiken kurjuuden keskellä kuitenkin on jotain hyvääkin. Ukrainalainen miinanraivaajakoira Patron palkittiin perjantaina Cannesin elokuvafestivaaleilla tekemästään työstä Euroopan vapauden puolesta.

Lue kaikki Martti J. Karin näkökulmat Ukrainan sodasta täältä.

Filosofian tohtori, eversti (evp) Martti J. Kari on Jyväskylän yliopiston opettaja. Hän on entinen Pääesikunnan apulaistiedustelupäällikkö ja palvellut vuosina 2004–2007 puolustusasiamiehenä Puolassa ja Ukrainassa ja strategisena neuvonantajana Ukrainan tiedustelupalveluiden reformissa vuonna 2020.

200 000

Yli 200 000 ukrainalaista on menettänyt kotinsa sodan seurauksena.